Tämän viikon alussa sikiö on 32 viikkoa vanha. Se ei enää kellu lapsivedessä vaan lepäilee kohdussa. Silmät avautuvat kun sikiö on hereillä ja sulkeutuvat kun se nukkuu. Vauvan silmien väri on tavallisesti sininen, riippumatta siitä, mikä tulee olemaan niiden lopullinen väri, koska silmien pigmentointi ei ole vielä valmis. Silmien värin kehittyminen vaatii, että silmä altistuu valolle. Vasta kun lapsi lähestyy toista ikävuottaan, on silmien väri yleensä kehittynyt lopulliseksi.Sormien kynnet ovat nyt niin pitkät, että sikiö voi raapia itseään.
Kuukausi, puolitoista tai kaksi. No, itsehän en usko että tämä vauva menee yliajalle! Toiveajattelua? Aika menee niin hitaasti ja päivät on pitkiä vaikka nukkuisi kokopäivän nyt kun tytöt ovat isällään! Välillä jopa ärsyttää miten hitaasti aika voi välillä kulua ja tekemisen puute vaivaa. Tympii tämä yksitoikkoinen arki, joka noudattaa kaavaa ole hereillä ja syö! keskustele aktiivisesti facebookin erinnäisissä ryhmissä ja eti jos sielä olisi vaikka riidanpoikanen, josta saisit draamaa elämääsi. Surullista, mutta niin totta! Kaipaan jo nyt niin paljon tyttöjä kotiin, että arjessa olisi oikeasti helpompi pysyä kiinni! Ja samalla olen onnellinen, että tämä tylsä arki vaihtuu pian vauva arjeksi. Syksy tuo paljon uutta tähän taloon ja loppuu tämä rötvääminen.

Kaikki alkaa siis olla valmiina vauvaa varten. Isoja pieniä pakollisia hygienia ostoksia on enää jäljellä ja sänkyyn haaveilevani mobile odottaa vielä kaupan (tai kirpputorin) hyllyllä. Juuri päivittelin ostoslistaa, eikä se enää niin hirveän isolta näyttänyt vaan toisaalta surullisen lyhyeltä! Mitä meidän ostoslistalta puuttuu on: Deetipat & nenäfriida (apteekkiostokset) , pumpulilaput & puikot, babyoil & perusvoide & talkki, paketti vaippoja, muutamakorvike, rintakumit & liivinsuojat, pulloharja ja kylpyamme. Kaikki pakollinen tai ei niin pakollinen meidän lipaston laatikoista löytyy. Lelujakin kasasin mukavan kasan kirpputorilta viimeviikolla. Kyllä tässä aikamoinen vauvakuume alkaakin jo olla eikä enää pelkkä mahan silittäminen tunnu niin ihanalta, koska tietää että pian sen saa pusuteltavaksi syliin. Elokuu voisi tulla lujaa vauhtia, mutta joku hidastelee nyt ja lujaa ajankulkua. Seuraavaksi voisi alkaa vaikka ihan ässille, jos se yhtään nopeuttaisi vauvan ulossaantia. Paitsi meillä on pieni diili tai äidillä pieni pyyntö: Vasta 3.8 saa aikaisintaan syntyä, mutta koska karma on paska ja vauvoilla yleensä omatahto niin pieni pelko on perseessä että hän tulee juuri sillä viikolla kun tytöt on täälä! Ja hyvin huonolla tuurilla joudun synnyttämään yksin! Mutta ajatustuntuu silti niin mahdottomalta, että ehkäpä hyvinkin pääsemme elokuuhun tai pahimmassa tapauksessa syyskuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti