Raskausviikko 29 (viikosta 28+0 viikkoon 28+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 26 viikkoa vanha ja sen aivoaaltojen kuviot ovat jo lähes samanlaiset kuin vastasyntyneen. Sikiö osaa jo paremmin avata ja sulkea silmiään, imeä ja niellä. Keuhkot pystyvät nyt hengittämään ilmaa ja sikiö tekee säännöllisiä hengitysharjoituksia. Keuhkot alkavat olla paremmin valmistautuneet kohdun ulkopuoliseen elämään. Keskushermosto alkaa myös olla jo niin kehittynyt, että sikiö pystyy itse säätelemään ruumiinlämpöään. Jokainen kuluva päivä parantaa mahdollisuuksia saada terve lapsi, vaikka synnytys käynnistyisi liian aikaisin. Sikiölle on kuitenkin parempi edelleen pysyä kohdussa, kunnes se kasvaa isommaksi. Sikiön kehosta on rasvaa 2 - 3 %. Pojilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin.

Loppu lähenee! Nyt pärähti käyntiin se viimeinen kolmannes ja 2/3 osaa raskautta on takana. Aivan ihanaa, koska nyt kun kesä on edessä niin toivon mukaan viikot vierii lujaa vauhtia eteenpäin. Viimeiset hankinnat, pienet pyykit, tavaroiden laittoa ja kesän viettoa isompien tyttöjen kanssa! Suomen kesä on kumminkin lyhyt ja kun kesä on ohi meillä on vauva. Meidän perheestä tulee sen myötä täydellinen. Pieniä onnen tunteita, koska pitkä ja raskas talvi ja kevät on takana ja nyt alkaa se loppu rutistus! Hauskaa vieläkin katsoa, että maha on paljon pienempi nyt, kuin Sofian odotusaikana vaikka olen nyt paljon isompi kuin silloin. Poika on hyvin piilossa! 

Raskaus! mikä ihana tekosyy olla lihava (tai sitten ei!)

Peili ja vaaka ne kaksi asiaa, jotka kertovat sinulle totuuden vaikka muut valehtelisivat vierellä.

Ahdistaa, ahdistaa helvetin paljo katsoa peiliin. Vaa'alle nousu tuottaa kyyneliä: miten minusta tuli näin lihava. Ihmisten sanat "älä välitä sä oot raskaana" "no kyllä raskaana saa olla lihava" "no laihduta sitten kun se syntyy". Nykyään huonoja peilipäiviä on joka päivä. En nauti olostani enkä viihdy vartalossani. Tunnen häpeää vaikka rakastan tuota mahani sisältöä. Olen kasvanut muualtakin kuin mahasta. Elämäni ensimmäiset selluliitit puskee reisistä ulos, polvia ei tunnista, käsivarret on kuin pölkyt. Kodista ulos lähtemeninen tuntuu vaikeammalta päiväpäivältä ja se mitä tapahtuu kun seinien sisälle jää on syöminen. Ahdistus- syöminen: Mitä väliä sillä on? Olenhan jo muutenkin tässä kunnossa. Olen iso. Olen lihava. Olen muodoton. Olen raskaana.
Näytän hirveältä. Hiukset on huonontunut, kynnet katkeilee ja mitenkäänpäin ei ole hyvä.

Kelataan puolitoista vuotta aikaa taaksepäin.
Joulu-tammikuun vaihde 2
013/2014, kun vielä nautin elämästä. Nykyinen XL koko oli S/M koko.
Hallitsin kroppani ja tunsin oloni mukavaksi. Olin terve. Painoindeksi oli tasan 25 eli normaalipainossa ja hyväolo näkyi ulospäin.

Tammikuu vaihtui helmikuuksi ja helmikuu maaliskuuksi. Työ stressi sai aikaan syöpöttelyä ja alkoihan siinä uusi parisuhdekkin. Salakavalasti alkoi tulemaan kilo, jos toinenkin tähän kroppaan.
En osannut huolestua, koska ajattelin kokoajan mielessäni kyllä se siitä. Muutos ei oo pysyvä ja ne parikiloa saa pois. Mahduinhan silti entisiin vaatteisiini, joten ei huolta. Miksi huolestua jos paino nousee vain vähän?

Tuli kesä ja tuli syksy vaaka oli noussut tasaista tahtia ylöspäin, vaikka olin päättänyt etten välitä.
Ei tarvi stressata! Niinkauan kun olen tyytyväinen siltä miltä näytän kun katson peiliin sillä ei ole väliä. Koko syksy meni opiskelujen parissa. Parisuhde elämässä, perhe elämässä. Kuvista kumminkin näin totuuden ruoka oli tarrautunut kroppaani ja ajattelin kyllä mä kerkeän laihduttamaan! Pääsen kyllä kesäksi hyvään kuntoon ja kehtaanhan nytkin liikkua ulkona. Kaapissa on vaatteita, jotka menee päälle vaikka vanhat lempivaatteet kiristää. Aika tasan 24 viikkoa sitten, kuten kuvassa näkyy en tiennyt että pian olen raskaana. Tuosta kuvasta 3 viikon päähän niin piirtyi kaksi viivaa tikkuun. Sen jälkeen alkoi helvetti ja kadotin pikkuhiljaa kroppani.
Kotona oli rankkaa, väsytti, ruoka ei maistunut ja turvotti. Vaaka nousi silmissä ja peilistä kattoi hetki hetkeltä isompi nainen. Vaaka pomppasi nopeasti lähemmäs lukua 80. Siitä salakavalasti ylöspäin ja ylöspäin. Tällä hetkellä en edes haluaisi tietää paljon painan, koska painan liikaa. Olen lähempänä merkittävää ylipainoa, kun lievää ylipainoa. Raskaudenalettua olin normaalipainon ja lievän ylipainon keskitiellä. Ensinmäisessä neuvolassa esitin kysymyksen miksi lihoan näin valtavaa tahtia? Aluksi pyöriteltiin päätä ja epäiltiin diabetestä se kumminkin suljettiin pois hyvin nopeasti sokerirasituksen puhtain arvosanoin. Verikokeita, pistoksia ja diagnoosi: kilpirauhasenvajaatoiminta.
Lääkitys ja lupaukset, että elämä voittaa tämän myötä. Ainakaan tällä hetkellä siltä ei tunnu. Pelkkästään tämän vajaa puolenvuoden aikana olen yli 20 lisäkiloa ottanut kroppaani, eikä helpota että kesä ja turvotukset ovat täällä. Urheilu on vaikeaa kaikkine kipuineen. Mä niin toivon, että elokuu tulisi nopeaa ja saisin jostain edes pienen ilon tämän kesän keskelle. Mielessä ne kuuluisat sanat: ehdithän sä laihduttamaan, kun vauva syntyy. Se on vaan erijuttu, kuinka ne kilot katoaa mitä sairaus saa aikaan. Huomenna aloitetaan raskausviikko 29 ja tässä kunnossa. Yritin ottaa kuvan, joka näyttäisi totuuden. Kuvillakin kun voi huijata.
Aika paljon paksumpi Henna.

Oli himo. Oli halu.

Raskausajan ihaniin tai ei niin ihaniin piirteisiin kuuluu mitä kummallisemmat mieliteot.

Omalla osalla ne rajoittuu aina normaaliin ruokaan kumminkin tai onneksi.

Tässäkään raskaudessa ei olla helpolla ruuan suhteen päästy.

Alkuraskaudessa eli ennen viikkoa 12 teki kokoajan mieli appelsiiniä, paistopisteen karjalanpiirakoita, suolakurkkuja, tomaattia ja fetajuustoa.

Oikeastaan olisin voinut vaan elää niillä.

Alkuraskaudessa eniten ällötti colajuomat eli montaakaan pulloa pepsiä tai colaa ei noiden ensimmäisten viikkojen aikana mennyt. 

Kun ensimmäinen kolmannes oli takana niin ruokahimot vähitellen katosi eikä mitään the ruokaa ollut, joka olisi ollut ylitse muiden.

Pikkuhiljaa kumminkin colajuomat alkoi taas maistumaan ja rinnalle iski hirveä himo roskaruokaan. Pitsaa, euron juustoa, ranskalaisia, kebabbia ihan mitä vaan! Kunhan se ei ollut terveellistä!

Kaikki terveellinen ällötti ihan hirveästi. Onneksi roskaruoka oli ja on keksitty niin sain umpattua sitä itteeni mahdollisimman paljon.

Puolenvälin jälkeen muuttui taas mieliteot. Roskaruoka on jäi taakse (no kyllä sitä välillä mieli tekee, mut se on normaalia?) ja tilalle tuli SUKLAA. Oli kysymys ihan mikä tahansa vastaus on suklaa. Suklaata voisi syödä aamulla ekana ja illalla viimesenä enkä tietysti kuulu niihin, jotka söisi palan tai kaksi vaan se on heti levy tai patukka kerralla. Kyytipoikana tietysti pepsi.

Nyt kun lähenee viimeinen kolmannes yritän lähteä siihen kevyemmin.

Kesäkilot, raskausilot ja turvotukset on nurkantakana ja tämän reippaan +20kg lisäksi en haluaisi yhtäkään kiloa, vaikka tiedän että se on väistämätöntä.

Nyt sitä mahaa on kumminkin kasvattanut enemmän omat valinnat eikä vauva, joten nyt annetaan vauvan kasvaa ja jätetään herkuttelut vähemmälle.

Edes haavetasolla, koska ihmismieli on heikko.

Tarpeelliset turhakkeet.

Enemmän ja vähemmän on pyörinyt taas mielessä viimeiset hankinnat tulevalle pikkumiehelle.

Mitä me oikeasti tarvitsemme ja mitä emme. Ostoslistalle on helppo kirjoittaa yhtä sun toista ja valikoima valikoimat kasvavat vuosivuodelta. Ennen riitti vaunujen suojaksi heitettiin harso ja nyt myydään vaunuverhoja - vielä kesälle ja talvelle tottakai omansa. Miksi tyytyä perus sitteriin kun markkinoilla on täriseviä, keinuvia tai laulavia malleja. Tuttipulloillekkin pitäisi olla sterilointilaite, koska on niin työlästä keittää pullot ja tutit. Elämä on helppo tehdä helpoksi, kun kasaa kotiinsa kaikki nämä arkea helpottavat tavarat. 

Pakko saada kaikki tai sitten ei.

Meidän pakolliset _roikkuvat_ hankinnat koostuvat ihan perushankinnoista, kuten:

*Pinnasängynpatja

*Laitasuoja

*Kylpyamme

*Babyoil, talkki, perusvoide, sinkkivoide.

*Dtipat sekä maitohappobakteeri

*Nenäfriida (ja keittosuolatipat mahdolliseen tukkoisuuteen)

*Vaippapaketti

*Oma tiskiharja tuttipulloille.

*Vauvakirja

*muutama pehmolelu ja helistin.

Vaatteita ja perustavaraa millä helpottaa arkea meillä alkaa olla lipaston täydeltä. Yhdistelmävaunut odottavat olohuoneen nurkassa ja pinnasänky on makuuhuoneessa. 

Kaikki alkaa vaikuttamaan valmiilta tulevaan, kun pienet vaatteet saa pestyä ja pienen sängyn pedattua. 

Salaa haaveilen vielä koala riippukehdosta päiväuni käyttöön, mutta jos en löydä sitä kohtuu hinnalla käytettynä kirpputorilta niin se saa jäädä vain haaveilun tasolle.

Leikkimatto ja ensimmäisen vuoden vauvalelut tulevat hankintaan sitä mukaan mitä tarve leluille kasvaa.

Tämän vauvavuoden hutiostoja aion kumminkin välttää rajoitetun tilan sekä kokemuksen rintaäänen kautta (tyttöjen aikana ammuin yli ja pahasti hankinnoissa) ja meille ehdottomia kauppaan jääviä tuotteita tulee olemaan mm. hoitopöytä/taso, sitteri, bumbotuoli, kantoreppu/liina, itkuhälyttimet, vaipparoskis, imetystyyny, kapalo, unipussi ja se sterilointilaite näin yhtä-äkkinä mietittynä! Lisäksihän kun selaat nettiä löydät vaikka mitä tavaraa, joita alat luulla tarvitsevasi! 

Todellisuudessa ilman niitäkin pärjää, koska lyhyt ja ytimekäs perustarve on vauvalle: Katto pään päällä, peti missä nukkua, muutama vaate kerta, perusteellinen hygienian huolehtiminen ja kasa rakkautta. 

Ajattelin kumminkin hieman leikkiä pinnallista, kun Baby Oz:n valikoimasta löysin vauvakortit! Niitä voi hyödyntää esimerkiksi kuvissa kivalla tavalla ja kertoa elämän ensimmäisistä käännekohdista persoonallisesti! (okei toi personallisuus katoaa varmaan siinä, jos ja kun näitä ostaa joka kolmas äiti lapselleen)

Milestonen vauvakortteihin pääset tutustumaan, kun painat TÄSTÄ!

Maha on taas kavanut tasaisesti! En uskalla miettiä miten iso olenkaan, kun kalenteri vaihdetaan elokuuhun! 

Raskausviikko 28 (viikosta 27+0 viikkoon 27+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 25 viikkoa vanha. Tällä viikolla sikiö avaa silmänsä ensimmäistä kertaa, mutta se ei näe erityisen hyvin. Jatka sikiölle puhumista ja laulamista. Äänet vääristyvät jonkin verran lapsivedessä, mutta sikiön kuulo on nyt parempi kuin aikaisemmin. Ihon alle kertyy lisää rasvakudosta ja sikiöstä tulee vähemmän ryppyinen ja läpikuultava. Sydänäänet voi kuulla stetoskoopilla ja tuleva isä voi mahdollisesti kuulla pienen sydämen lyövän painamalla korvansa äidin vatsalle. Olet ehkä huomannut, että sikiöllä on nyt selvempi unirytmi ja pannut merkille sen aktiiviset ja rauhalliset jaksot suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä.

Äidin kohdalla tälläviikolla lohdutettiin, jos tuntee joutuvansa paniikkiin se on normaalia. KYLLÄ, oikeasti aika alkaa käymään vähiin! Pian hän on jo täällä. Tosin siihen on vielä kolmekuukautta ja aika on suhteellista. Toisaalta kolmekuukautta tuntuu pitkälle, mutta toisaalta tässä elämässä se on yksi silmän räpsähdys. En panikoi siitä, että saanko kaiken valmiiksi vaan panikoin ajatuksesta synnytys. Takana on kaksi niin erinlaista synnytystä, joten väkisinkin pelottaa millainen on kolmas. Hidas, nopea, kipeä, kipeämpi? Ja kuinka kolmannen kerran jälkeen kroppa palautuu. Tuo kroppa ja palautuminen on asia, joka on paljon pinnalla ja kyyneleissä silmissäni. Tunnen oloni hirveäksi valaaksi, kauheaksi läskiksi. Vihaan peilikuvaani! Vihaan myös sitä, kuinka kömpelö olen ja kuinka vaikeaksi perusliikkuminenkin on hetkessä mennyt. Supistelee, pistää, painaa! Kipuja on paljon erinlaisia, jotka aiheutuvat fyysisestä rasituksesta. Kroppa on lujilla näistä ylimääräisistä kiloista, että huolettaa välillä miten kestän loppuun saakka. Nukkuminen alkaa olla tuskaisaa, koska vaikeaa asentoa on mahdoton saada ja heräilen yössä useita kertoja vessaan - yleensä silloin kun tuntuu että juuri löysin sopivan asennon ja unen. Unet ovat 99% painajaisia parisuhteesta ja ulkonäköpaineista. Toisaalta ei ole kiva mennä nukkumaankaan, kun unet pelottavat. Vaikka elämä tuntuu tällä hetkellä voittamattomalta niin olen silti hirveän onnellinen tuosta pienestä, joka sisälläni kasvaa. Hän on varmasti yhtä täydellinen, kun isosiskot. Jos kymmenen viikkoa pistetään eteenpäin niin voisin jo toivoa, että ihan pian saisin tuoksutella sitä vauvan hajua ja tämä ehkä viimeinen raskaus olisi koettelemus takanapäin.

Aurinkoista viikkoa! Se kesä on ihan oikeasti täälä kirjaimellisesti - ensiviikolla.

MEIDÄN VAUNUT

Tässä tulee perusteellinen minun mielipiteitä kantava postaus meidän vaunuista eli TUTEK TURRANEISTA. Postausta ei ole tehty kenenkään kanssa yhteistyössä.

Tilattiin yhdistelmävaunupaketti 5.5.2015 verkkokauppa PIKKU PINGVIINISTÄ. Tilaus oli helppo ja onnistui kerralla muutamalla klikkauksella. Pikku Pingviinissä onnistuttiin kanssa tilaamaan vaunujen valmistajalta oikeat vaunut meille eli voin vain suositella! Toimitusajaksi annettiin noin 2-3 viikkoa. Tänään tilauksesta on kulunut 12 arkipäivää ja aamulla ennen klo 10 vaunut olivat meillä kotiin kannettuina.
Vaunut kuljetti kotiin logistiikka/rahti firma UPS, josta jäi hieman paha maku suuhun. UPS oli ilmoittanut arvioiduksi toimituspäiväksi 20.05. Innoissani odotin kokopäivän vaunujen saapumista, koska tilaus seurannassa oli teksti vaunut toimitetaan päivän loppuun mennessä. Odotin, odotin ja odotin. Puoli kuuden aikaan katsoin taas tilauksen seurantaa, jossa luki poikkeustila. Soitin asiakaspalveluun hämmentyneenä ja minulle kerrottiin että pakettia on yritetty toimittaa tänään klo 15 mutta alaovet ovat olleet lukossa niin kuski on jatkanut matkaansa. Okei? Kuskin ei tullut mieleen soittaa tai etsiä oikeaa ovisummeria. Olin hermo romahduksen partaalla, koska olin kokopäivän odottanut että joku soittaa mulle että nyt vaunut olisi tulossa. No asiakaspalvelusta luvattiin kertoa kuskille, että ovisummeri löytyy ja sen avulla pääsee sisälle. Nielin raivoni hiljakseen, mutta silti koko illan oli pieni pettymyksen tunne sisällä. Tänään aamulla ajattelin asiakaspalvelusta vielä varmistaa pakettien tuloa, mutta sain melkein tympeämpää palvelua kun eileen. Päätin menettää toivoni jo, mutta noin kello 9:45 alakerran summeri soi ja minulle kannettiin kaksi pakettia olohuoneeseen. Loppu hyvin - kaikki hyvin. Silti sellainen karvainen maku suuhuni jäi, että tuon UPS palvelun kautta meille ei tule enää yhtäkään pakettia.
Sitten pääsin avaamaan paketteja ja olo oli kuin pikkutytölle jolle tarjottiin juuri pussillinen karkkia yksin syötäväksi.

Kaikki osat oli hyvin pakattuna muoveihin ja rungon kohdat, joissa ne ottaa toisiin osumaa oli suojattu vielä erikseen sellaisella "patjalla".
Paketti sisälsi siis seuraavat asiat:

-Runko
-Valkoiset ilmakumi pyörät.
-Vaunukoppa
-Ratasosa
-Turvakaukalo
-2 x hoitolaukku
-Adapteri runkoon, jolla saa turvakaukalon kiinni.

Pienenä miinuksena mitään kasausohjeita paketissa ei tullut.

Runko oli erittäin helppo nostaa ylös . Uutuuden jäykkyyttä silti oli sen verran paljon, että hieman joutui voimaa käyttämään. Pyörät sai paikalleen painamalla eli mitään raketti tiedettä ei tässä osassa tarvittu. Ainakaan, kun minä hetken ihmettelyn jälkeen siihen kykenin. Renkaiden tulokohdat oli siis suojattu tapeilla, jotka piti irrottaa ja sitten työntää rengas paikalle. Tapit oli sen jälkeen roskis kamaa tai en ainakaan löytänyt niille käyttöä.

Vaunukoppa oli muotoilultaan selkeä ja suoraviivainen.
Tilavuutta oli sen verran, että isommankin vauvan pitäisi mahtua makoilemaan useamman kuukauden ajan vaunuissa. Hoitotaso vaunuissa oli ergonominen. Olen noin 160cm varrella varustettu nainen ja vaunukopan alaosa yltää noin lantion korkuudelle asti. Tämä oli suuri ja hyvin ratkaiseva tekijä, koska en tykkää yhtään näistä uusista muotivaunuista, jossa vaunu- ja ratasosa hipoo lähes maantasoa.
Kopan sai helposti runkoon, koska rungossa on pienet muoviset klipsinen kiinnitys mekanismi. Tuo muovinen vähä mietityttää, että miten se kestää käyttöä tai pakkasta? Mutta ei auta kuin luottaa siihen.
Vaunut ovat tukevat, mutta silti erittäin kevyet työntää sisällä testattuna. Yhtään negatiivistä asiaa en kumminkaan vaunuosuudesta keksinyt vaan nämä vaikutti juuri siltä miltä pitääkin! Eli eteenpäin sanoi mummo lumessa miksei myös loskassa, hietikolla, nurmikolla, kivikolla jne. Renkaat ovat sen verran hyvän tuntuiset, että kaikkialla pitäisi päästä kulkemaan. Tähän asiaan kumminkin voidaan palata, kun meidän vauva on syntynyt ja ollaan päästy käyttämään vaunuja ihan siinä tarkoituksessa mihin ne on tehty.

Ratasosan saa runkoon kiinni niin että lapsi näkee vanhemman tai näinpäin kuten kuvassa eli kasvot menosuuntaan. Kokeilin ratasosaa runkoon kummallakin tavalla, mutta ehdottomasti jos tyylipisteitä haetaan niin paremmat näköiset rattaat oli kasvot menosuuntaanpäin.
Ratasosa kiinnitettiin samalla tavalla runkoon, kuin vaunukoppa ja irroitus oli yhtä helppo. Kumminkaan yksin liikkuessa "lennosta" ei lapsen ollessa pieni saa tehtyä suunnan vaihtoa, koska rataosa oli kömpelön oloinen ja vaihtoon tarvitaan molemmat kädet. Suuri plussa on taas keinonahkalla varustettu jalkatila! Likaisillakin kengillä jalkatilan saa pysymään puhtaana, koska  keinonahkan puhtaana pitäminen on erittäin helppoa! Tarvitsee vain kostean liinan ja se on siinä.
Ratasosan saa säädettyä eri tasoille, joista matalin on on makuutaso. Myös jalkaosa on liikuteltavissa.
Ratasosan kuomusta löytyy myös "aurinko lippa" joka on kuvassa sisäänpäin kääntyneenä. Rattainakin nämä tuntui kaikinpuolin erittäin näppäriltä, vaikka hieman jännityksellä odotan minkä kokoinen lapsi rattaissa istuu. Tätä kohtaa voin tulla muokkaamaan, kun tytöt tulevat isältään kotiin ja testasa meidän neljä vuotiasta kärryihin. Tämä sillä, että istuin osa vaikutti tosi kaposelta. Mutta vieläkään en keksi yhtään negatiivistä asiaa näistä yhdistelmä vaunuista.

Lisävarusteena tähän pakettiin kuului adapteri kaukalolle sekä tutekin lanseeraama kaukalo, jotka me tietysti otimme mukaan. Kaukalo on suunnattu 0-10kg vauvoille ja ensituntumalta oli tosi kevyen oloinen kuin vertaa esim gracon tai brion kaukaloon, jotka on ollut käytössä aiemmilla lapsilla.
Kaukaloon ei ole olemassa telakkaa eli kaukalo on vyökiinnitteinen ja uskon että tätä tulen myöhemmin katumaan, mutta tällä kertaa voitti päätöksessä se että kaukalon saa osaksi travelsystemiä.
Kaukalossa on myös oma jalkapeitteensä kuten vaunuosassa ja ratasosassa sekä kaukalon pienennin.

Kaukalon sai tosi näppärästi adapterillä runkoon kiinni, vaikka aluksi tämä tuotti hieman päänvaivaa! Pienen pohdinnan jälkeen kaukalon pistäminen runkoon ja irroittaminen on tosi näppärä ja kätevä homma, jonka saa tehtyä ilman ulkopuolista apua.
Hieman hassultahan tuollainen pieni kaukalo näyttää jämäkässä rungossa, mutta kuinka kätevä tuo on automatkoilla ja nopeilla reissuilla varmasti korvaa sen pienen kauneusvirheen.

Tälläisellä pienellä tuntumalla näihin yhdistelmiin voin vain suositella muitakin tilaamaan nämä! Paketille tuli hintaa noin 600 euroa, joka sisälsi kotiinkuljetuksen. Vaunupaketti on ehdottomasti hintansa veroinen.

ISYYSPAKKAUS

Kauan suunnittelin mielessäni, että teen isyyspakkauksen tulevalle isälle. Netistä löytyi valtavasti ideoita, mitä sinne voisi sujauttaa ja kuinka siitä voisi muokata oman näköisensä. Ajattelin monesti että teen ihan pienen pienen budjetin pakkauksen, mutta taas se lipesi vähän käsistä ja meni siihen melkein kolminumeroinen summa. HUPS! Mutta tämähän on melkein vain kertaluontoinen asia, joten sallittaneen se pieni yliampuminen sisällön suhteen.

PAKKAUKSEN SISÄLTÖ:
1. Vauva: omistajan opas: käyttöohjeet, vianmääritys ja ensimmäisen vuodenhuolto - kirja.
2. Termosmuki
3. Korvatulpat
4.Tuttipullo
5. Suojakäsineet
6. NAN äidinmaidonkorvike
7. Vauvan puhdistuspyyhkeitä
8. Leikkityökalu pakkaus.
9.SIGGE sikariaski.
10. Pikkupyyhe
12. Energiajuoma, karkkia ja suklaata.
13. Vauvalehti
14. 2x paita, 1x body, 2xhousut sekä kuolaliina
15. Tuttipaketti
16. Vaippapaketti
ja kuvasta puuttuva tuuletin, jota voi hyödyntää hiostavissa hetkissä.
Lisäksi pakkauksessa oli oma tsemppikirje tulevalle isälle, jota en kumminkaan kuvina julkaise kirjesalaisuuden säilyttämiseksi. :D

Mun mielestä tämä oli ihan onnistunut ja sai lisäksi positiivisen vastaanoton.
Oletteko te kanssa odottajat tehneet isyyspakkausta? ja mitä teidän pakkaus sisälsi ?

Raskausviikko 27 (viikosta 26+0 viikkoon 26+6)

SIKIÖ

Tämän viikon alussa sikiö on 24 viikkoa vanha. Aivoaallot ja aistit aktivoituvat ja aivopoimut aivojen pinnalla alkavat kehittyä asteittain. Sikiö alkaa reagoida kohdun ulkopuolelta tulevaan valoon. Selkäranka koostuu nyt 33 renkaasta, 150 nivelestä ja 1000 jänteestä! Seuraava kuukausi on sikiölle erittäin aktiivista aikaa, se kasvaa nopeasti ja lihoo.

Hirveästi mitään uutta kerrottavaa ei ole sitten viimeviikon. Olo on tasaisen hyvä ja edelleen maistuu lakritsi paljon. Vauva on rauhallisempi, kuin viime viikolla? Ja se tietty välillä salaa huolettaa vaikka tiedän, että sen pitää myös kasvaa eikä se voi mellastaa ihan päivästä toiseen. Hikka sillä raasulla on usein! :,) Innostuin eileen kaivelemaan myös kova levyn perukoilta raskaus kuvia Sofia neidin ajoilta ja hieman järkytyin, koska olin ajatellut että mulla on ISO maha. Se ei ollutkaan iso, vaikka hyvin nämä tulleet kilot on liimautunut reisiin, pakaroihin ja vatsan seudulle. Aivan täysin samanlaista kuvaa ja kuvakulmaa oli kumminkin vaikea saada, mutta os viittaa näkee tuosta että on ne tyttö- ja poikamahat näköjään ihan erimallisia. Poika tulee alhaalta, kun taas Sofian maha tuli tisseistä. Sit mua alko huolettaa että onko mulla pieni maha ( no ei!) ja eiks sen pitäs olla isompi, koska on kolmas lapsi. Kyllä tää raskaus on yhtä pelkojen aikaa. Missä se seesteisyys ja rento odotusaika on? Ei ainakaan meillä! 

Mutta tosiaan kerrottavaa ei juuri ole, joten palailen asiaan kun sitä tulee (: Tällä viikolla odotan, jos vaunut ja pakkaus saapuisi! Pääsisi niitä hypistelemään ja niistä postailemaan! 

Raskausviikko 26 ( viikosta 25+0 viikkoon 25+6)

SIKIÖ

Tämän viikon alussa sikiö on 23 viikkoa vanha. Silmäripset ilmestyvät luomiin tällä viikolla ja silmät alkavat pian räpytellä. Aivot kasvavat edelleen nopeasti ja pitempiä hiuksia alkaa kasvaa päähän. Sikiö näyttää sopusuhtaiselta pieneltä minivauvalta. Ennenaikaisesti syntyvällä lapsella on jo suuret mahdollisuudet selviytyä, jos se syntyy nyt ja kaikki apukeinot otetaan käyttöön. Mahdollisuus turvalliseen synnytykseen kasvaa jokaisena päivänä, jonka sikiö on kohdussa. 

Hassua ajatella, että tällä pienellä olisi jo mahdollisuus kohdun ulkopuolella. Maaginen 25 viikkoa on takana ja ollaan menossa kohti viikkoa 26! Vajaa kuukausi niin ollaan taas pyöreillä luvuilla ja alkaa se ihmeellinen loppu raskaus. Loppuraskaus? missä vaiheessa alkuraskaus jäi taakseen ja keskiraskauden loppupuoli häämöttää jo. Ensin valitin, että aika matelee ja nyt tuntuu että se menee vähän turhankin lujaa. Oon alkanut rakastamaan tätä raskausaikaa ja etenkin mahaa. Se on niin ihana ja sen sisältö muistuttaa mua useasti päivässä olemassa olollaan! Se saa mut hymyilemään, se saa mut tuskastumaan, se saa mut räpsimään kuvia. Ei edes haittaa vaikka olo on usein kun pienellä possulla, koska tämä aika on pian ohi ja sen jälkeen on luovuttava tuosta pallosta.

Mieliteoiltakaan ei olla vältytty. Suureksi harmiksi ne on pääsääntöisesti ollut SUKLAA, SUKLAA, SUKLAA ja SUKLAA. Etenkin tuo Kismet lakritsi! Voisin elää vain sillä sekä cokiksella. Kuka tarvii kunnon ruokaa? Oikeestaan mua on viime viikot ällöttänyt ajatus terveellisestä ruuasta tai ylipäätään mistään normaalista, koska suklaa! ja koska cokis. Ja sitten valitetaan, kun vaaka ei ole mieluisa. Siihen on syy, joka on SUKLAA.

Lisäksi saa odotella monia muitakin asioita saapuvaksi lähiaikoina nimittäin vaunut ja äitiyspakkaus. Kumpikin on jo matkalla, joten enemmin tai myöhemmin saan ne tänne kotiin hipelöitäväksi. Synnytyssairaalalle on lähtenyt esitietolomake sekä toiveet tulevasta synnytyksestä. Vauvan sänky odottaa paikallaan ja pikkuinen vaatevuori odottaa sitä että niitä saa alkaa pesemään ja viikkaamaan. Enää sitä ei tarvi pitää liian aikaisena. Mielessä pyörii raja, että kun 33 viikkoa on tullut täyteen niin kaikki olisi niin valmiina, kuin voi olla ja sen jälkeen saisi keskittyä vain odottamiseen. Siihen on enää vain kuusi viikkoa. Pelottavan lyhyt aika!! 

blogi hiljaisuus ja rv 25 (raskaus viikosta 24+0 viikkoon 24+6)

SIKIÖ

Tämän viikon alussa sikiö on 22 viikkoa vanha. Se alkaa täyttää kohdun ja tunnet sen liikkeet entistä selvemmin. Tasapainoelin on paikoillaan korvassa ja korvien rakenteiden kovettuminen jatkuu. Sikiö säilyttää tasapainonsa paremmin kuin aikaisemmin.Päinvastoin kuin monet luulevat, kohdussa ei ole hiljaista. Sikiö voi kuulla hengityksesi, kohtusi takana kulkevan päävaltimon sykkeen, puheesi ja ruoansulatuksen ääniä. Emme tiedä, kuinka monia näistä äänistä sikiö vielä ymmärtää. Sikiöhän on myös lapsiveden ympäröimä ja lapsivettä on myös sen korvakäytävissä.Hengitysjärjestelmä kehittyy, mutta keuhkoista ei vielä siirry happea vereen eikä veren hiilidioksidia keuhkoihin. Happi ja hiilidioksidi kulkevat istukan kautta.

Jäi taas raskausviikkoja väliin, koska meillä oli mullistava elämäntilanne henk. kohtaisessa elämässä! Mikä se oli niin muutto n. 400km päähän kaikesta vanhasta. 

Raskaus on edennyt mallikelpoisesti, jos ei lasketa järjettömiä liitoskipuja sekä melkein joka päiviäisiä rasitus supistuksia, mutta pääosin ne on onneksi kivuttomia, joten niistä en kanna huolta. Kohdun kasvu menee taas omilla luvuillansa ja hypättiin yläkäyrän yläpuolelle. Tällä kertaa tästä ei olla huolissaan, koska tiedetään että mm. kropan mallini ja eteenpäin kallistuva kohtu on syy siihen miksi kasvatan mahaa valtavan nopeasti. Eileen vihdoin oli kelaneuvola ja sain käteeni sen maagisen todistuksen, jolla voin todistaa että odotan vauvaa! Olen oikeutettu äitiyslomaan, äitiysavustukseen! Äitiyslomani alkaa 26.6.2015! Jos mietitte laskettua aikaani sekä äitiysloman alkamispäivää niin kerrottaneen että aloitan äitiysloman varennettyna.

Hankinnoista mainittakoon, että nyt ollaan tilattu meidän pojalle vaunut! Monen unettoman yön ja selailujen jälkeen meille tulee perinteiset TUTEK TURRANIT. 

Tälle paketille tuli hintaa melkein 600 euroa, mutta se pitää sisällään erilliset vaunu - ja ratasosat sekä turvakaukalon ja hoitolaukun + sadesuojan sekä hyönteisverkon. Runko toimii  myös travel systemillä eli runkoon saa turvakaukalon kiinni clik-on tavalla. Nämä siis toimittaa vaunujen, rattaiden sekä myös vauva vuoden matkarattaiden tarpeet! Rungon saa mahtumaan normaaliin autoon, sekä kun renkaat,vaunukoppa ja ratasosa on rungosta irrotettavissa takaa se vielä pienemmän säilytys tilan. Nämä myös näin ja hyväksi totesin BABYTOWN liikkeessä vaikka tilauksen ja toimituksen meille tekee PIKKU PINGVIINI verkkokauppa. Vaunut tulevat n. kuukauden sisällä tilauksesta, joten sitä odotellessa. 

Aikaisemmassa vaunu postauksessa haaveilin preecon paketista tai abc design vaunuista niin syy miksi kummatkin diskasin oli se mitä netistä niistä luin. Preeco toimittaa pitkällä toimitusajalla vaunupaketteja, joista 99% varmuudella puuttuu jotain tai sitten pakettissa on matkalla vioittuneita osia ja uusien toimitus kestää ihan yhtäkauan kuin peruspaketin. Preeco lupaa tuotteet n. kahteen viikkoon, mutta kuulemma puhutaan kuukausista. En halunnut ottaa riskiä sen puljun kanssa! Abc design cobrat hylkäsin sitten kolmipyöräisyydellään pois ja myös kuulin, että runko on heikkoa materiaalia ja jopa kovilla pakkasilla rungon kestävyys on koetuksella. Nämä ovat tietysti huhu puheita, mutta päätin luottaa tällä kertaa niihin! Olen erittäin tyytyväinen päätökseemme ja voin lopettaa vaunujen katselun ja keskittyä nyt muihin osa-alueisiin.

Tällä hetkellä olen tyytyväinen kaikkeen.