Raskausviikko 33 (viikosta 32+0 viikkoon 32+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 30 viikkoa vanha. Sen vartalo ei enää kasva entisellä vauhdilla, mutta aivot kyllä. Kun uusia aivopoimuja muodostuu, pääkallon koko ja päänympärys kasvavat. Hermoyhteyksien lukumäärä aivoissa lisääntyy valtavasti! Hiukset paksuuntuvat ja nyt ovat sekä varpaiden että sormien kynnet valmiit. Untuvakarvoitus peittää yhä pienempää osaa kehosta ja sekä kulmakarvat että silmäripset pidentyvät. Nyt sikiöllä on niin vähän tilaa kohdussa, että sen on koukistettava jalkansa asentoon, jota kutsutaan sikiöasennoksi.Sikiölle muodostuu koko ajan enemmän rasvaa ihon alle ja se alkaa saada vastasyntyneen pullean ulkonäön. 

Eileen oli 55 päivää laskettuun aikaan. Hetken mietin, että se on pieni ikuisuus koska aloitin vahingossa äitiysloman jo perjantaina 26.6(15) varhennettuna! Luulin pääseväni paremmille rahoille, mutta hups! Olin laskenut väärin ja tyhmyydestä sakotetaan nyt. Mutta ihana ajatella näin: olen äitiyslomalla ja pian meille syntyy vauva! Ylihuomenna on heinäkuu ja sen jälkeen voi puhua että ensikuussa perheemme kasvaa. Yritän hirveästi nauttia näistä viimeisistä päivistä ja etenkin nauttia vielä siitä kun on vain minä & tytöt ( ja tietysti tuo mies) ! Malttamattomana kumminkin haluaisin, että nämä päivät kuluisi vähän nopeampaa ja elokuu tulisi vauhdikkaammin! Ne päivät eli puolet kuukaukaudesta, kun tytöt ovat isällään on pitkiä ja tylsiä. Vielä ei kannata aivan aloittaa edes vaatteiden pesua tai pedata sänkyä, koska ne turhaa ehtii keräämään pölyä. Päivät on siis toisinaan erittäin pitkiä ja pitkäveteisiä, koska mulla on liikaa aikaa miettiä asioita. Ihan tyhmää.

Eileen mälläilin taas kun tekemisen puute iski niin vaatetusta vauvalle, joissa kotiudumme sairaalasta sitten. Liikaa ihania housua ja bodeja, joista valita! Tällä hetkellä kotiintulovaatetus näyttää kumminkin tälläiseltä. Vaihtoehtona on myös vihreät bambihousut tai keltaiset voimamieshousut. Kaikki housut on tehnyt ja suunnitellut: Leena Renko. Vaikka on varmaa, ettei pienimies voi muuttua prinsessaksi niin tämä harmaa setti on lähimpänä unisex, jos joku olisi kähveltänyt meidän pippelin. Oikeesti jos niin kävisi sydämeni varmaan itkisi verta ja joutuisin pistämään Petterin mekko ostoksille. Eli sairaalaan lähtee: mursu unirätti, tutti, harmaa olio pipo, valkoinen body, harmaat housut, valko-harmaat sukat, jumpsuit ja peitto. Lisäksi odottelen postissa toukkapussia, jonka pakkaan matkaan mukaan jos käy niin ettei polikliininen synnytys toteudu ja jäämme osastolle nukkumaan alkuun. Muuten aion hyödyntää sairaalan vaatteita, koska enhän halua heti tulla kotiin pyykkäämään kotiuduttuamme! Luulen, että silloin on ihan muut tekemiset mielessä. 

Seuraavaksi pitää jatkaa projektia vauvan oma nurkkaus, joka huutaa tyhjyyttään ja on ihan kesken! Ideoita voi laittaa kommentti boksiin, koska oma pää on tyhjä! Jotain tuolle seinälle pitäisi keksiä, mutta mitä? 

Näihin tunnelmiin mukavia ( ja lämpimiä) kesäkuun viimeisiä päiviä! 

raskausmyrkytys peruutettu!

Verikokeita, verenpainetta ja pissaa mutta ei raskausmyrkytystä! Oon aivan super onnellinen niin mielettömän onnellinen. Lisäksi kätilökokeili vauvaa käsikopelolla ja vauva on kasvanut sekä raivotarjonnassa ja pää alkaa lähentymään lähtökuoppia! Pian ei tarvi pelätä enää, että tämä poika keikkaisi istumaan.
Neuvolantäti kielsi olla stressaamatta ja nauttia loppuraskaudesta!

Mikä oli?

Tänään taas yksi neuvolakäynti takana ja ylihuomenna toinen edessä, koska neuvolan täti epäili pre-eklampsiaa eli raskausmyrkytystä.
Hassua, koska yleensä raskausmyrkytyksen suurin riski on ensimmäinen raskaus tai jos raskauksien välillä on pitkä aika. Mun kohdalla ei täyty kumpikaan, koska neljä vuotta ei mielestäni ole paljon.
Mitä sielä neuvolassa sitten oli huolenaiheita?

Pissa ++
Verenpaine 143/88
Painonnousu +1,5kg/vko
Turvotus + 

Lisäksi jokailtainen päänsärky ja silmien "puutuminen" niin siinähän se on.
Hoitosuunnitelma tulevalle puolelletoista vuorokaudelle on: paljon vettä ja lepoa. Vauvalla kumminkin tuntuu olevan kaikki hyvin! Hän liikkuu ja sykkeet oli hyvät sekä tasaiset. Enää sopii vain toivoa, että oma olo pysyy kurissa että pikkuinen saa paljon lisäviikkoja kohdussa ja omavointi ei huononisi. Onneksi ollaan voiton puolella, kun viikkoja on 32 (31+2)!

Nyt on varmaan ihan pakko alkaa pikkuhiljaa laittamaan paikkoja siihen kuntoon, että se vauva tosiaan voi tulla tänne meidän luokse! Koska jos tämä myrkytys etenee niin silloin mennään enää päiväkerralla eteenpäin. Teen sen virheen, että sorrun googlettelemaan vaikka mun tilanteessa se asia on kaikista pahin.

Raskausviikko 32 (viikosta 31+0 viikkoon 31+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 29 viikkoa vanha. Se harjoittelee uutterasti nielemistä, ja pissaa puolisen litraa joka päivä. Kuulostaa vähemmän hygieeniseltä, mutta lapsivesi uusiutuu joka kolmas tunti. Kun sikiö nielee lapsivettä, suolisto täyttyy sikiön ensimmäisellä ulosteella, mekoniumilla, jota kutsutaan myös lapsenpihkaksi. Useimmilla ensimmäinen uloste tulee muutaman tunnin kuluttua syntymästä.Sikiö reagoi, jos voimakas valo paistaa ohuemmaksi käyvän kohdunseinämän läpi. Joskus sikiö voi kurkottautua valonlähdettä kohti ja yrittää seurata sitä silmillään. Sikiöllä on nyt usein hikka. Voit tuntea sen pienet, rytmiset liikkeet. Hikka ei ole sikiölle suurikaan vaiva, vaan auttaa keuhkoja valmistautumaan hengitykseen. Kun sikiö nikottelee, pallea puristuu kasaan ja keuhkotilavuus kasvaa. Sikiön hikkaamista seuraavat usein sen hengitysharjoitukset.

Taas on yksiviikko takana, mutta tämä aika tuntuu pysyvän paikallaan. Vasta 31+0 ! Yhdeksän viikkoa laskettuun aikaan ja ajatus siitä että meidän poika tulisi hyvissä ajoin alkaa kadota. Ennemmin tyydyn ajatukseen, että syyskuulle menee! Sinne on vielä tosi pitkä aika tai ainakin siltä tuntuu. Väsymys on palannut meille! Voisin nukkua vuorokauden ympäri eikä sekään riitä. Sen lisäksi nään mitä kummallisimpia unia vauvasta ja vauva arjesta. Viime yönä unohtelin vauvaa mm. hissiin ja kauppaan. Korvikkeena käytin vauvalle kermaa. Ehkä tää on sisäistä kasvatusta, että meille tulee ihan oikeasti vauva.

Kun kerroin haaveilevani vauvan riippukehdosta niin nyt se on meillä! Ja se on aivan ihana. Tosin sen paikka on vielä hakusessa, koska se oli niin valtavan iso ja meidän asunto pieni. Yksi asia taas vähemmän ostoslistalla, joka tuntuu onneksi enää pian kasaantuvan vain pienistä jutuista. Kaikki iso alkaa olla haalittuna. Isoimmat ja välttämättömimmät ostokset on patja pinnasänkyyn ja laitasuoja. Tosin nämäkään ostokset ei ole prioriteetti listalla kohdassa yksi, koska meidän pikku-ukko tulee nukkumaan ensimmäisen tai ensimmäiset kuukaudet äitiyspakkauslaatikossa. Eli mitä listalle jää pakko ostaa vielä on hygieniatuotteita ja kylpyamme. Sen lisäksi turhakkeena, mutta pakollisena on muutamat lelut, kuten mobile sänkyyn ja vaunuihin/kaukaloon jotain katseltavaa. Sen jälkeen olisi melkein enää tavaroiden paikalle asentelua ja pyykinpesua. Oon maailman laiskin alottamaan sen homman, vaikka kuinka ihana olisi tuota minipyykkiä hypistellä. Ehkä mä tästä vielä joku päivä otan ja innostun sekä saan kaikenlaitettua siihen kuntoon, että viimeinen tehtävä on hakea vauva kotiin. :,,)

Raskausviikko 31 (viikosta 30+0 viikkoon 30+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 28 viikkoa vanha. Aivojen pintakerroksen aivopoimut kehittyvät. Tutkijoiden mielestä älykkyys on lähtöisin tästä uloimmasta aivokerroksesta. Poimuttuneessa pintakerroksessa aivosolujen määrä maksimoituu, kun sen pinta-ala kasvaa. Sikiön aivot kontrolloivat rytmisiä hengitysharjoituksia ja sikiö säätelee itse lämpötilaansa! Untuvakarvoitus alkaa hävitä, mutta säilyy pisimpään selässä ja olkapäillä. Sikiöllä on nyt kunnon hiukset päässä. Ihonalainen rasvakerros paksuuntuu ja silottaa ihon. Rasva eristää ja toimii energianlähteenä.Sikiö liikkuu niin paljon kuin mahdollista rajoittuneessa tilassa. Se potkii jaloillaan ja jyskyttää käsillään. Jotkut sikiöt alkavat nyt kääntää itseään pää alaspäin. Tämän huomaat kun sikiö potkii ja jyskii palleaan ja kylkiluihin ja pää painuu kohti lantionpohjaa.

Nyt ollaan sitten virallisesti ylitetty 30 rajapyykki! Olo on vaihtelevasti hyvä ja hyvin huono. Potkut tekee toisinaan kipeää ja toisinaan surettaa, kun hän on niin hyvin hiljainen. Mikä on parasta? Ensimmäiseen kertaan ehkä 20 viikkoon (kyllä, luit oikeen) vatsa toimii! Aivan mahtava fiilis! Tiedä sitten mistä se johtuu, mutta en valita.. Koska pöhötteneisys katoaa sen myötä hetkellisesti! Tunteet on hyvin pinnalla, koska juuri kun alat sisäistämään raskautta se alkaa olla jo loppu suoralla! Kaksi kuukautta ja ollaan niin lähellä H-hetkeä tai pidemme jo pientä poikaa sylissämme! Ihan hullua! mahdotonta! minne tämä aika katosi? Nyt pitää nauttia, vaikka aina se ei sitä ole! Pian tämä on ohi ja palkinto häämöttää! 

Loppuun haluan jakaa teille maailman parhaan jäätelö reseptin! Tytötkin totesi, että edes kaupasta ei saa yhtä hyvää jäätelöä mitä äiti tekee! Ja siihenhän iski himo. 

"ÄITYLIT" JÄÄTELÖ

pohja: 5dl floora vispiä & 1 prk kondensoitua maitoa.

täyte: mitä ikinä keksitkään! Meillä tytöt tykkäsi kinuskikastikkeesta & kinderbuenosta ja nyt lähti testiin suklaakastike & vaahtokarkit! 

petollisen hyvää! 

Kasvukontrolli

Tänään oli ensimmäinen ja viimeinen kasvukontrolli.
Käynti oli lyhyt ja ytimekäs sekä taas mentiin sormia napsauttamalla turkulaisittain.
Maha paljaaksi - syke - istukanvirtaukset - reisiluun, vatsan ja päänmittaus - maha piiloon - korttiin merkintä käytöstä ja kiitos hei.
Vähän yritin saada kontaktia lääkäriin, mutta olo jäi epävarmaksi. Tunne, että joku on pielessä tuli reisiluun mittauksen yhteydessä. Mittoja otettiin useampi ja syy löytyi siitä, että vauva on pieni.
Pieni, muttei liian pieni totesi lääkäri. Vastaa viikkoa n. 28 ja viikkoja on 30 sanoi lääkäri kätilölle ikään kuin varmistellen, että hän on oikeassa ja kätilö nyökkäsi.
Aloin heti kyselemään, että mistä johtuu mahdollisesti kasvu alakäyrällä? Lääkäri vastasi ympäri pyöreästi: "no perätilassa olevat vauvat on aina pienempiä" "Sullahan on kaksi tyttöä ja sähän varman tiedät kumpi tämä on". Kysyvästi katsoin lääkäriä ja hän totesi kiireisesti, että tämä on nyt tässä ja jatketaan normaalin neuvolaseurannan mukaan. KYMMENEN MINUUTTIA ja se oli siinä.
Olo jäi tosi epävarmaksi ja hylätyksi. Mielessä pyöri ahdistus: pieni vauva? miksi? toimiiko se istukka kuten lääkäri väitti? miksei kontrolloida? perätila? ja google ei oo aina niin mukava kun alkaa googlettelemaan syitä ja seurauksia.
Pelkään, että jokin menee vielä pieleen! En tiedä miksi, mutta tunne on jatkuva. Stressitöntä raskautta ei tässä kohtaa ole ollut vaan kokoajan joku painaa mieltä.
Ehkä soitan huomenna neuvolaan ja yritän kasata näitä fiiliksiä, että voin hetken rentoutua! Kauhea stressi ja tämä hälinä ympärillä ahdistaa! Kumpa viimeiset viikot menisi hyvin, että saan pian terveen pienen pojan syliini ja tämä stressillinen odotusaika on ohi!

raskausviikko 30 (viikosta 29+0 viikkoon 29+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 27 viikkoa vanha. Tutkimukset osoittavat, että jos äiti rentoutuu kuuntelemalla rauhallista musiikkia, myös sikiön liikkeet ja sydämensyke rauhoittuvat. Kun se on tottunut tähän musiikkiin, rauhoittuu se kerta kerralta nopeammin. Tämä on merkki siitä, että lapselle on kehittynyt muisti ja se voi tunnistaa aiemmin kuulemansa musiikin. Lapsen pää on nyt lähes oikeassa koossa suhteessa kehoon.

Ihan käsittämätöntä! Nyt starttaa toivonmukaan viimeiset kymmenykset eli se kolmekymmentä. Kumminkin kokoajan on pieni kutina ollut, että ei kai me nyt yli lasketulle ajalle mennä? Ei kai mitenkään, koska mulla on kaksi teoriaa siitä milloin tämä voisi syntyä, jos isosiskoihinsa tulee. Ensimmäinen teoria on: 15.08.15 (koska siskot 08.07.08 & 11.06.11) tai sitten tiputellaan viikkoja: E syntyi 40+1 S syntyi 39+1, joten voisi olla mahdollista että tämä syntyy 38+1. On myös mahdollista, että hän etsii ihan oman syntymäpäivän ja viikot, joita ei voi siskoihin yhdistää. Silti tuntuu hassulta, että se h-hetki lähenee kokoajan ja tuntuu että mikään ei ole valmis! 

Tänään mietin tätä raskautta: Helppo vai vaikea? Toisaalta olen päässyt tosi helpolla, koska mitään erittäin vaikeita asioita ei ole ollut. Kaikki nämä vaivat menee kultaisen keskitien piiriin: huonot yöt, harjoitussupistukset, levottomat jalat, suuri painonnousu, kömpelyys ja erinnäiset liitos ja löystymiskivut. Huonomminkin voisi olla. Suhteessa tämä on ollut helppo raskaus, joka on mennyt kuin hidastetussa mustavalko elokuvassa. Toisaalta surullista, että tää on pian ohi tai sitten se peilaa sitä etten voi uskoa että pian tämä tosiaan on ohi. Se pieni vauva tuntuu niin vieraalle vielä, vaikka rakastan häntä jo nyt ihan liian paljon ja pelkään hänen puolestaan. Pelot, jotka on niin normaaleja loppuraskaudessa ovat päässäni monta kertaa päivässä. Menetys - mitä, jos käy jotain pahaa? mitä, jos hän ei selviä maailmaan elossa? Mitä, jos en tunne hänen hätäänsä mahassa! Onneksi loppuviikosta on ultraääni, jolloin saan taas tietoa pienestä ja hänen voinnistaan sekä kasvustaan. Neljä yötä, vaikka taas tuntuu ikuisuudelta.

Raskaus niin ihanan kamalaa, mutta onneksi palkinto on jo nurkantakana.

Neuvolalääkäri

Rv 29 neuvolalääkäri on takana ja kaikki oli hyvin. kai.
Sikiön asennosta ei osannut käsikopelolla sanoa, ehkä rt. Vahva syke 145. Liikkeet + !  Mulla paino noussut tasaiseen tahtiin eli yli 20 kiloa on rikottu ja matka jatkuu. Hb hyvä, pissa puhdas, Verenpaine oli omasta mielestä koholla, mutta tätä ei kommentoitu. Turvotus +.
Kohdunsuun tilanne kiinteä ja kiinni mutta ulkosuu repsottaa. Hyi mikä sana, REPSOTTAA!
Ensiviikolla 11.6 on sitten yksi kunnan tarjoama ylimääräinen ultra, jossa katsotaan minkä kokoinen sikiö on ja miten istukka toimii.
Käynti oli lyhyt ja ytimekäs sekä tytötkin osasi ihan nätisti olla sen vajaa 20 minuuttia mitä sielä kokonaisuudessaan meni.

En tiedä miksi, mutta iltaa kohden olo on huonontunut: päänsärkyä, silmien sumenemista, heikotusta, kiristystä lantiolla ja kipua häpyluussa. Olo on ihan loppu.
Vauvakin on taas vaisu mahassa, että melkein huolestuisin ellen olisi tänään tuntenut liikkeitä yhtään tai kuullut vahvaa sykettä. Kuka ikinä keksi, että raskaus olisi parasta aikaa naisen elämässä valehtelee ja lujaa.