Meidät löytää jatkossa TÄMÄN LINKIN TAKAA :)

Miten sinä ruokit lapsesi?

Täysimetys siitä haaveilin koko raskausajan ja karvaasti jouduin pettymään, kun lapseni ei rinnalla ensimmäisen viikon aikana tarpeeksi kasvanut.
Tunsin pettymystä ja vihaa itseäni kohtaan: en taaskaan pysty ruokkimaan lastani, rintani ei ole siihen tarkoitettu. Tuntui pahalta antaa korviketta niin pienelle, vaikka tyttöjen aikaan en koskaan tuntenut siitä syyllisyyttä. Olen kai kasvanut aikuiseksi, koska tiedostan nyt miten tärkeää äidinmaito on vastasyntyneelle. Täysimetys taival päättyi yhtä nopeaa, kuin alkoikaan - maito ei riitä.
Tällä kertaa en kumminkaan ole luovuttanut, vaikka tiedän miten helppoa olisi ottaa pullo jatkuvaan käyttöön. Pidemmät yöunet, pidemmät päiväunet, säännöllinen ruokailu. Meillä mennään osittaisimetyksellä, joka kattaa tissiä lapsentahtisesti ja korviketta lisänä kasvamiseen. Haaveena olisi, että jossain kohtaa voisi korvikkeen jättää kokonaan pois. Sen takia pyöritämme arkeamme pitkälti tissillä ja sen ympärillä.
Tissiposkipoikamme kumminkin viihtyy tissillä erinomaisesti. Hänellä on valtava kärsivällisyys ja hän jaksaa olla tissillä pitkiäkin aikoja, vaikka tiedämme kumpikin ettei se tuo hänelle kumminkaan täydellistä kylläisyyttä.
Tissi on tissi - maitobaari ja tutti sekä lohtu ja läheisyys. Se miten ruokaa poika saa on siinä kohtaa yhden tekevää, koska pääasia on että hän kasvaa! Kasvoi hän sitten täysimetyksellä, osittaisimetyksellä tai korvikkeella. Loppujen lopuksi se miten lapsensa ruokkii ei ole se äitiyden mitta! Äitiys on muutakin kuin täysimetystä - paljon muuta. Äitiydestä pitää nauttia! Se ei ole kilpailu eikä se ole stressaamisen arvoista, koska teit niin tai näin: vain sinä voit olla paras äiti sinun lapsellesi.

"Yrjön" ensimmäinen neuvola

Neuvolan kotikäynti 12vrk. (8vrk painokontrolli)
Paino: 3510g ( 3375g)
"Aukile ja heijasteet normaalit.
Iho, suu ja napa siistit. Rintamaito ja tarvittaessa lisämaito. Suositeltu aloittamaa d-vitamiinit"  Hänellä siis kaikki hyvin ja nyt lisämaidon aloituksen myötä ollaan muutamassa päivässä pyöristytty reippaasti. Syntymäpainoon on vielä matkaa 120g, joten painoa kontrolloidaan vielä ainakin ensiviikolla ylimääräisellä neuvolakäynnillä.

voihan vauva!

Meidän pikkumies on jo viikon vanha. Aika menee ihan hurjan äkkiä, kun tuota pientä katselee ja ihmettelee. 

Vauvana hän on ihan erinlainen kuin isosiskonsa. Hän ei vaan syö ja nuku vaan osaa myös huutaa sekä valvottaa öitä. 

Nyt siis olen saanut ( ja saan luultavammin jatkossakin) tietää mitä ne yövalvomiset on. Päivän aktiivisin hetki alkaa kuin aurinko laskee. Päivät hyvin tiiviisti nukutaan, kun ei tissillä olla. Tämä siis on aikamoinen tissivauva, vaikka hän myös saa pullosta ruokaa: ainakin niin kauan kun syntymäpaino on kurottu kiinni ja vielä siihen on 8% matka. Hän on siis vain tiputtanut painoaan ensimmäisen viikon, vaikka syöttöpunnitusten mukaan maidon pitäsi riittää hänen ruokintaansa. Tosi riittämätön olo on silloin, vaikka hän on tissillä useita kertoja päivässä eikä paino muutu suuntaan tai toiseen. 

Vaikka tämä painon notkahdus on vielä normaalia niin silti sitä seurailaan nyt, että se lähtee varmasti nousu suuntaiseksi.

Tänään pikkumies painoi 3385g syntyessään hän oli sen 3630g. Pienestä me lähetään liikkeelle, saman teki Sofia 4v sitten eikä tänäpäivänä uskoisi että alku oli hankalaa syömisen suhteen.

Raskaus aikana pohdin sitä, että hän on poika. Hän on poika ja miten ihmeessä osaan olla pojan äiti? se on enemmän kuin luonnollista. En osaa ees kuvitella miksi mietin alkuun että millaista on olla pojan kanssa? Tai miten poikaa hoidetaan. Ihan samalla tavalla kuin tyttöjä aikoinaan: Puhtautta ja rakkautta. Syliä, tissiä ja pusutteluja - siitä on pienen onnellisen pojan arki tehty tällä hetkellä. 

Ja tämä on meille kummallekkin parempi kuin hyvä ratkaisu. Ensimmäinen viikko pesittiin ihan kokoajan samassa sängyssä ja isikin pistettiin sohvalle nukkumaan, koska me nukutaan erinomaisesti vierekkäin. Pojalla on helppoa, kun maitobaari on vieressä ja kokoajan käytettävissä. Äidin on helppo olla, kun saa vaan laitettua tissin suuhun ja näkee tyytyväisen lapsensa rinnallaan.

Viikon aikana ollaan myös saatu lyötyä lukkoon tulevat ristiäiset ja pojalle on vihdoin päätetty nimi. Kauan siihen meni! Ei uskoisi että sitä myös koko raskausaika enemmän ja vähemmän mietittiin. Nimi oli kovan takana. Pienen pienen pojan ristiäisiä vietämme 3.10 Seinäjoella, jolloin pieni saa sitten virallisen nimensä. 

vaaleansinistä hattaraa!

Perjantaina alkoi meidän vaaleansinininen hattarainen vauva arki! Se on ollut täynnä rakkautta ja yllätyksiä! Miten niin pienessä ajassa, kuten neljä vuotta kaikki voi tuntua niin uudelta ja ihmeelliseltä. Hän on täällä! Hän on kotona ja odotus on ohi! Hän on ihan syli- ja tissivauva ja häntä voisi katsella vain sekunista toiseen. Miten joku voi olla noin pieni ja ihana sekä niin kaunis. Täynnä rakkautta.
Hänen päivänsä koostuu hyvin pitkälti tissistä ja tissistä sekä vaaleansinisistä hattaran makuisista unista.



Eilen, maanantaina 31.8 meidän "Ykä" tuli maagiset neljä vuorokautta. Olimme lastenlääkärin tarkastuksessa, koska kotiuduimme sairaalasta alle vuorokaudenikäisenä. Kaikki oli ihan hyvin. Terve poika. Seuraa vaan hieman pienen-isosiskonsa jalanjälkiä (kuten myös syöksynä syntyessään) koska jäätiin kiinni bilirubiinien noususta, jota seurataan vielä kertaalleen verikokeilla. Paino oli myös sielä -7% tietämillä syntymäpainosta, mutta
sairaalassa tehtiin eileen syöttöpunnistus, joka kertoi että maitoa tulee sen verran mitä hän tarvii eli jatkossakin pitää kulkea kotona tissit paljaana ja tarjota maitoa pojalle ihan joka välissä, että saadaan paino nousuun ja bilirubiinit kehosta laskuun.
Oon niin onnellinen, koska meillä on hyvin lähtenyt imetystaival käyntiin. Tyttöjähän kun en koskaan imettämällä imettänyt vaan lisämaidolla mentiin heti synnytyssalista asti. Meidän "Ykä" on saanut vain ihan muutaman kerran pullosta lisämaitoa ekoina päivinä kotona, kun maito ei ollut vielä rintoihin noussut. Mä ajattelin tällä kertaa onnistua ja tässä mulla on hyvin potentiaalinen kaveri siihen hommaan! Äidin tissipoika. Hästägillä parasta just nyt!

ihana kamala synnytys!

26.8 viimeinen neuvola - tyks - osasto ja ballongi. Ballongi supisteli itsensä pois vajaassa neljässä tunnissa, mutta koska saleissa oli ruuhkaa synnyttämään ei päästy vaan synnytyspoltot lopahti.

27.8 Elin aamulla siinä toivossa että kalvot poks ja tippaa käteen, mutta kanava oli päättänyt lähteä palautumaan eli lääkäri määräsi cytotec kuurille.





09:30 Ensimmäinen lääke, joka ei aiheuta mitään suuntaan tai toiseen.
13:30 Toinen lääke, jonka jälkeen lähdettiin ulos kävelemään. Kevyitä supistuksia tuli harvakseltaan ja välillä tiheämpää, mutta niistä puuttui se tekemisen meininki. Yritin kumminkin olla positiivinen, koska niitä tuli ja ne vähän säännöllistyi. Salaa toivoin, että pääsisin kalvojen puhkasuun illalla.
15:00 Iltavuoro oli vaihtunut ja otettiin käyrää sen perusteella kun kerroin, että pihalla supisteli säännöllisesti. Käyrillä ne loppui kumminkin kuin seinään ja iltavuoron kätilö oli sitä mieltä että nyt mennää lääkkeillä ja jos vauva ei ala tulemaan lääkäri korjaa perjantaina tilanteen.
16:00 jälkeen pistin petterin kotiin syömään ja olin valmistunu ajatukseen, että vauva ei tuu koskaan pihalle.
16:18 tunsin ensimmäisen polttavan supistuksen lisää tuli nopeasti ja aloin kirjaamaan niitä ylös ajankuluksi.
16:40 on kuulutettu, että päivällinen äideille on tarjolla ja muistan menneeni hakemaan lautasta. Iltavuoron tympeä kätilö katsoi päälleni hieman kummissaan kun tipahdin lattialle kivusta.
16:45 Kävin sanomassa, että vauva syntyy nyt, mutta kätilä totesi että kivut on olleet niin vähäiset etten millään synnytä. "mene huoneeseen tulen 17 laittamaan käyrät niin nähdään kokonaistilanne.
Sen jälkeen soitin Petterin takaisin, koska en pystyny enää olla ja ajan taju on hämärtyny.
Käyrillä soitin soittokelloa kokoajan, koska en pystynyt olemaan siinä. Ja kas kummaa kun kätilö ottikin tosissaan mut ja katsoi alas niin olen ollut 7cm auki. Sen jälkeen tulikin kiire saliin.
Nämä luettu jälkeenpäin synnytyskertomuksesta.
17:15 kohdunsuu 7cm auki.
17:33 kohdunsuu 8cm auki.
18:00 kohdunsuu 10cm auki.
Säännölliset supistukset alkoivat 27.8 klo 16:18
1 vaiheen kesto: 01:38
2 vaiheen kesto: 00:11
3 vaiheen kesto: 00:09
Kesto yhteensä: 01:58
Lapsivesi, pään ja hartioiden ulostulo: tavallinen
aikaa lapsiveden menosta syntymään 6min
tarjonta: takaraivotarjonta
istukka ja kalvot: täydellinen
apgar pisteet: 9/9/9

Vauhdilla ja rytinällä siis tultiin kun synnytys päätti käynnistyä. Muistikuvat on aika hatarat lopun työstösä mutta ei se nautintoa ollut. Olin ajatellut rauhallista synnytystä erinlaisilla kivunlievityksillä, mutta tässä se nähtiin ettei paljon kerenny taas lämpöpussia ja ilokaasua kauemmas nähdä. Kohdunkaulanpuudutteen sain, vaikka se oli yhtä turhan kanssa. Mutta hän on täälä. Hän on täydellinen! Never again. On tuo synnytys ihan hullujen hommaa!


Kotiin päästiin vajaan 20 tunnin iässä ja nyt opetellaan uutta vauvan tuoksuista arkea! Oli ihana tulla kotiin niin nopeaa! On se koti paras paikka! :)

Hän syntyi

Hän on täällä.
3630g 50cm täyttä rakkautta.
Syöksynä mentiin ja palkinto oli kuvankaunis poika.
270815 klo 1806.

Ollaan jo kotona, mutta myöhemmin lisää.

Viimeinen neuvola

RR:146/92
Pissa +++
turvotus: +++
Paino +1600g/5vrk
- ei hyvä - !
Lähete lähti tyksiin ja tyksissä siirsivät verikokeiden kautta osastolle. Lievä raskausmyrkytys.
Synnytystä on alettu käynnistämään. Ballongi pistettiin n. 14 aikaan. Ballongi tippui muutamassa tunnissa mutta synnytys ei lähtenyt käyntiin odotettusti.
Salit olivat täynnä joten ei vauhditettu kertaalleen tilannetta. Muutamasti sain kokea supistusten riemut jotka laantui samaa tahtia kun alkoi.
Mutta pian tämä on ohi - uusi aamu ja synnytyssaliin siirto. Tippa käteen, kalvot puhki ja loppusuora häämöttää! Ihan mahtavaa. Pitkä odotus on ohi pian! Itkettää.

raskausviikko 41 (viikosta 40+0 viikkoon 40+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 38 viikkoa vanha ja laskettuaika on teoriassa nyt käsillä. Useimmat lapset syntyvät 38 viikkoa 2 päivää hedelmöittymisen jälkeen. Sikiö on nyt valmiiksi kehittynyt ja kypsynyt, mutta se voi hyvinkin haluta lykätä maailmaantuloaan vielä muutamia päiviä tai jopa viikkoja. Napanuora voi nyt olla jo yli metrin pituinen, mikä tosin on melko harvinaista. Sikiön suuri maksa tekee sen vatsasta leppoisan pyöreän. Iho on vaalea ja ryppyinen. Kallossa on kohtia, joissa luut eivät ole vielä kokonaan kasvaneet yhteen. Näitä kutsutaan aukileiksi. Kallo voi painua hieman kokoon synnytyksen aikana ilman, että se vahingoittaa aivoja. Aukileet kasvavat umpeen ensimmäisen vuoden aikana.

Kyynelkanavat eivät ole vielä täysin kehittyneet, joten lapsen itkiessä ei ensimmäisten viikkojen aikana muodostu kyyneleitä. Rintakehä on selvempi ja keuhkot jatkavat surfaktantin tuottamista, parantaen siten uloshengitystä ilman keuhkopussien kokoonpainumisen vaaraa.


Mä oon vielå raskaana - vielä! Laskettuaika tuli ja meni. Poika ei tee elettäkään tullakseen ulos. Kohdunsuu on epäkypsä. Mulla alkoi juuri "elämäni" pisin raskaus, koska tytöt oli jo tähän mennessä puskettu ulos.
Positiivisellä mielellä yritän olla, vaikka se on vaikeaa. Kaikki nyt heti mulle ! Ihmisenä tää on niin tuskaisaa, mutta kun tämä on ohi niin NEVER AGAIN!
Miten ihmeessä saan vielä kaksiviikkoa kulumaan ennen mahdollista käynnistä? Kun olo on 100% ei kiinnosta tehdä enää mitään?
Tekis mieli hautautua sänkyyn ja olla sielä niin kauan, kun saan luvan mennä sairaalaan popsimaan pillereitä, jolla saan vauvan ulos. Ei siihen oo kauaa? Eihän? ON.

Valmista on, mutta vauva puuttuu!

Laskettuun aikaan on 0 viikkoa, 2 päivää,  48h,  2880 min, 172800 sekuntia.
Odotus ei ole ohi ja Yrjö antaa odotuttaa itseään. Olin alkuraskaudessa ihan varma etten haudo tätä vauvaa laskettuunaikaan asti!
Karma on selkeesti kuullut tämän, koska edelleen ollaan maha pystyssä.
Eileen illalla tuli ensimmäisiä supistuksia, jotka ylitti kipuasteen 0-2. Kipu oli ehkä 3-4/10 ja salaa toivoin, että se olisi menoa, koska supistuksia tuli n. 10min välein parituntia. Pettymys oli kun nukkumaan mennessä ne hiipui ja sai taas herätä uuteen päivään yhtä paksuna kun edellisinä aamuina.
Tästä ei tule leijonapoikasta vaan mennään reippaasti lähemmäs syyskuulle! Siihen alan uskomaan vahvasti!
Luultavasti Yrjö tulee käynnistyksen kautta ulos! Mahassa on kerta niin hyvä olla ja pitäähän tilastossa olla niitä yliaikaisia vauvoja, koska meidän facebook vauvaryhmässä on hirmupaljon varaslähdön ottaneita.








Meillä on vihdoin ihan valmista vauvaa varten tai ehkä? Hävettää myöntää etten oikeasti muista tai tiedä mitä vauva tarvitsee. Aika kultaa ihan kaikelta osalta muistot, mutta luulen että me päästään alkuun näillä tavaroilla ihan hyvin.
Odotukseseen lähdettiin ihan nollasta, koska olin hävittänyt ihan kaiken vauvoihin liittyvän. Mun lapset piti olla tehtyinä. Kaikki on ostettu Yrjölle uutena tai uutena eli mitään ei ole siskoilta perittynä paitsi äitiyspakkauksen lakanat Empun ajalta.

HOITOTASO
Hoitopöytää meille ei tullut, koska a) tilanpuute b) turhuus.
Tyttöjen ajalta muistan, että hoitopöytä oli kiva, mutta niin turha.
Vaipat vaihtui 90% muualla.
Meillä on pieni hoitotaso silti pyykkikoneenpäällä ja huomatkaa, että alusta ei edes ergonomisesti mahtunut siihen. Tämä piste varmasti hoitaa asiansa sen kun sitä tarvitsee.

LIPASTO/VAATEHUOLTO
Ikean tilava kolmen hyllyn lipasto piilottaa meidän vaate ja hyötytavara varaston.
Lipastoon on pesty ja laitettu vaatteet koossa 50cm aina pieniin 68cm asti.

Bodyt  80kpl
Paidat 18kpl
Housut 49kpl
Yöpaidat 16kpl
Jumpsuit 3kpl
Ulkohaalari 3kpl
Pipot 10kpl
Sukat/tumput 15 paria.
Harsot 18kpl
Trikoopeitot 4kpl
Tuttinauha 3kpl
Tutti 8kpl

ENSISÄNKY "isältä pojalle" 
Oon aivan rakastunut tähän Yrjön tulevaan ensisänkyyn. Oltiin jo ostettu perus pinnasänky torista ja suunnitelmissa oli käyttää äitiyspakkauslaatikkoa ensikuukaudet, kunnes Petterin vanhemmat toi meille tämän Petterinkin vanhan kehdon.
Tämä on niin ihana! Monet eri versiot petailin siihen, mutta nyt olen tyytyväinen.

LELUT

Huom - lelukori on väliaikainen. Sitä oikeaa odotellessa.

Meidän vaunut ja turvakaukalo löytyy täältä.

Lisäksi löytyy muutama tuttipullo, äidinmaidonkorviketta, paketti vaippoja sekä kaikki pesuihin liittyvät öljyt, rasvat, kosteuspyyhkeet, pumpulipuikot- ja laput.
Kaikki äitiyspakkauksen hyötytavarat on myös esillä eli hiusharjat, kynsisakset, kylpylämpömittari, kylpyammekkin käytiin ostamassa.
Apteekkituotteista meillä on vain uusi kuumemittari vauvalle. Dtippoja kun ei ensimmäiseen pariin viikkoon tarvi ja mahanhoitoon tarvittavat tipat voi hakea, jos tarve yllättää. Tytöillä ne vaan pahensi vatsavaivoja.

Keksitkö jotain oleellista mitä meiltä puuttuu? muuta kuin sitteri (se on lahjatoiveena tällähetkellä)
Jos keksit kommentoi alas, koska mä en tosiaan tiedä mitä mä oon unohtanut. Välillä tuntuu siltä, että jotain oleellista on unohtanut.


                       

Raskausviikko 40 (viikosta 39+0 viikkoon 39+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 37 viikkoa vanha. Sen pää ja vatsa ovat nyt suurin piirtein yhtä leveät. Untuvakarvoitus on lähes kokonaan kadonnut vaikka synnytyksessä sen jäännöksiä voi löytyä ihopoimuista. Nekin lähtevät pian pois.

Sikiö liikkuu niin paljon kuin se vain voi ja äiti voi näyttää hassulta mahan pomppiessa ylös alas sikiön nikotellessa. Pojilla on pääsääntöisesti kivekset paikoillaan kivespusseissa, mutta ellei näin ole, ongelma on pikkujuttu, joka pian korjaantuu itsestään.

Vilkas? Se ei pidä paikkaansa. Meillä ollaan oltu viimepäivät hyvin hiljaisia ja liikkeitä joutuu laskemaan!! Uskon, että tila on niin vähissä ettei isommista jumpista tuu enää kohdun sisäpuolella mitään.

Joko se syntyy? No ei synny. Tarviiko sanoa muuta? Ei, taisin unohtaa kertoa tai sitten en. Ei oo mitää fiiliksiä, että mentäisiin jo näin pitkällä.

Oikeestaan ei oo mitään kerrottavaa, koska aika jumittaa hienosti paikallaan. Mitään kummallista ei oo tapahtumassa eli tälläkin viikolla mennään neuvolaan ja varmasti vielä ensikin viikolla ennen kuin saan ajan pakko häätöön.

Raskausviikko 39 (viikosta 38+0 viikkoon 38+6)

Hormoneja avuksi. Lapsesi valmistelee yhä suurta esiinmarssiaan. Hänen umpieritysjärjestelmänsä on vastuussa hormonituotannosta ja valmistautuu syntymään. Pienokaisellasi on käytössään enemmän stressihormoneja syntymänsä aikana kuin koskaan muulloin elämänsä aikana. Kun hän tulee kohdusta pois, nämä hormonit auttavat hänen elimistöään selviytymään ilman istukkaa. Ihmeelliset muutokset vaativat paljon vaivaa ja energiaa, mutta hän on valmis ajallaan. 

Henki salpautuu. Lapsesi keuhkot jatkavat kehittymistään aivan syntymään saakka. Tällä hetkellä keuhkot työskentelevät ahkerasti surfaktantin valmistamiseksi, jotta keuhkopussit eivät painuisi kasaan kun lapsesi vetää ensimmäisen henkäyksen ilmaa. 

Itke vaan. "Täältä tulee ensimmäinen itku!" Välittömästi ensimmäisen hengenvedon jälkeen tulee parkaisu, joka sopisi oopperatähdellekin. Vauvasi ensimmäinen itku on katkeransuloinen kokemus; vaikka kukaan ei haluaisikaan kuulla lapsen kertovan pahaa oloaan, kova itku merkitsee että hengitys sujuu hyvin. Älä odota näkeväsi kyyneleitä, sillä hänen kyynelkanavansa eivät tuota kyyneleitä ennen kuin muutaman viikon iässä. Ja jos lapsesi ei parahdakaan niin kuuluvasti, älä huolestu: jotkut lapset eivät itke synnyttyään. Tärkeintä on, että hengitys lähtee käyntiin.

"älä tuijota laskettua aikaa. Oletetun syntymäpäivän yhteydessä käytetään aikavarausta +/- 14 päivää" Silti se virhe on täälä ja myönnän tuijottavani. Viikko tästä eteenpäin syntyi Sofia (39+1) ja viikko siitä eteenpäin syntyi Emilia (40+1) ! Tänään olisi loistavapäivä syntyä tai oikeestaan ihan koska vaan ja mielummin pian. Kärsimätön, malttamaton, tuskainen. Valehtelematta mielessä pyörii synnytyksen käynnistyminen 24 tuntia vuorokaudessa. En saa nukuttua kunnolla ja päivät tuijotan ja kuuntelen kroppaani: joko nyt? Ei vielä vaan nyt? Oikeestaan mitään merkkejä ei ole edes hetkeen tullut. Liitos- ja sukkapuikkokivut vaivaa, joskus harvoin supistaa enää! Ei mitään selkeää merkkiä. Limatulppa on paikalla, vedet on kohdussa. Aivan paskaa tämä loppuraskaus ja tässä se todistetaan! Odottavan aika on pitkä. Kyllä - keskimäärin 9kk, mutta se on pientä verrattuna näihin viimeisiin viikkoihin. Todella pientä. Harkitsin että koitan kaikki ja mahdottomat kikkakolmoset millä voisi synnytyksen käynnistää, mutta toisaalta se on helvetin turhaa! Vauva tulee kun on valmis! Ihanan kliseistä! Mutta jotain positiivistä on, kun kesä saapui ja aurinko lämmittää! Yritetään nauttia, vaikka näillä turvotuksilla se nauttiminen on kaukana. En tiedä itkenkö vai nauranko, mutta toivottavasti pian tämä on ohi, koska en vaan enää jaksaisi. Lupasin Yrjölle, että jos hän tulee 24h sisällä niin mennään mopoauto ostoksille heti kun hän täyttää 15 vuotta vaan tuskin tuo otti sitä kuuleviin korviinsa? Niinhän he väittää että vauva kuulee mahaan. ;)

neuvola ja kesäloma

Neuvola ja ah niin ihanat kesälomasijaiset.
Hirveä ikävä jäi omaa neuvolatätiä, joka lomailee tällä hetkellä.
Ei mennyt ihan putkeen - taaskaan.

Painonmuutos/vko 2,75kg 
turvotus +++
RR 124/80
pissa ---
sf 36,5 
tarjonta RT
syke + 134
liikkeet ++ 

Mulla on tiistaina alkanu oudon tuoksuinen valkovuoto ja pistävä selkäkipu, josta kysyin neuvolassa kuulemma kuulostaa tulehdukselta.
Puhelu lääkäriin ja ab-kuuri kirjoitettuna vaikka en edes tiedä mihin! koskaan ei ole ollut mitään alakerta tauteja. Konsultoin tästä toista kätilöä ja kuulemma ihan normaalia. Tästä siis opimme, että Turussa on ihan normaalia syödä ja käyttää lääkkeitä oireiden perusteella.

Turvotus ja nopea painonnousu (5,5kg) kahteen viikkoon - normaalia! Loppuraskauden ihanuus, josta kuulemma kärsii jokainen odottaja. Myös toinen kätilö oli tätä mieltä. Kunhan pissa ja paineet on kunnossa niin kaikki on hyvin.

Eli vissiin itken turhasta? Kaikkihan kuulostaa olevan ihan mallillansa mitä nyt turvotus on luokkaa en saa kenkiä jalkoihin enkä käsiä ylös ja eritän jotain kauheeta vuotoa, jonka vuosi pikkuhousut vaihtuu useammin kun aamuin illoin. Rättikaupoille siis!
On taas niin luottavainen olo, että itketään sitten ilosta!

Valtavuutta.

Ei ehkä heti uskoisi, että Emilian kuvassa olen keveimmilläni ja pojan kuvassa painavimmillani. Kuvakulmat kyllä voi hämätä.
Hauska nähdä kuinka samanlainen, mutta erinlainen maha on joka kerralla ollut. :,)
Kolme mahaa - kolme raskautta.

!TÄYSIAIKAINEN! RASKAUSVIIKKO 38 (viikosta 37+0 viikkoon 37+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 35 viikkoa vanha. Nyt sen kehityksessä tapahtuu lähinnä vain hienosäätöä. Sikiö jatkaa pulskistumistaan ja on pian valmis syntymään. Lasta ei enää pidetä ennenaikaisena, jos se syntyy tämän viikon alun jälkeen. Viimeiset viikot sikiö kasvaa hitaammin, pojat hieman nopeammin kuin tytöt. Kinakerros on häviämässä, mutta osa siitä jää vauvan iholle ja auttaa synnytyksessä: öljymäinen voidekerros helpottaa sikiön kulkua synnytyskanavan läpi.

Nyt se maaginen raja on takana ja me ollaan täysiaikaisia! Täysiaikaisuuden kunniaksi viime yönä lorisi housuun useamman kerran ja paristi ihan reittä pitkin.. Aamulla varovasti ja jännityksessä soitin synnytyssaliin ja sain pyynnön tulla käymään testaamassa loriseeko lapsivesi vai ei. Istuin sohvalla ihan paniikissa ja pohdin, että nytkö se tulee mutta kun synnärille pääsin niin selvisi että ei se mitään lapsivettä ollut. Taidan erittää vaan erittäin vesistä valkovuotoa ja olen alkanut harrastamaan virtsankarkailua! No tulipa nopeasti käytyä sielä ja istuskeltua hetki käyrillä. Toivotti tervetulleeksi synnyttämään kun sen aika on. Ei ollut ainakaan tänään, mutta asennoidun siihen että VIIDEN viikonpäästä se viimeistään on. Nyt siis vaan siivotaan, juostaan rappusia, saunotaan ja shoppaillaan! Käytännössä kaikki on valmista Yrjöä varten. :,)  

BABY LOTTO!

Kun tyttöjen synnytys on ollut ajankohtainen on pistetty lotto käyntiin! Ja niin ajattelin tehdä nytkin! Ohjeethan on maailman yksinkertaisimmat ja ne tulee tässä: Kirjoita kommentti kenttään arvauksesi Yrjön syntymäpäivästä, syntymäajasta, painosta ja pituudesta. Saat myös veikata pysyykö Yrjö Yrjönä vai syntyykö hän Ymminä! Lähimmän veikkauksen tehneelle lähtee fazerin vapaavalintainen suklaalevy postissa ja kaikkien arvanneiden kesken arvotaan vielä yllätys palkinto! 

Kirjoitathan kommenttikenttään nimimerkkisi ja sähköpostisi niin tiedän olla sinuun yhteydessä!

LASKETTUAIKA 23.08.2015

Vähän helpotusta veikkailuun saat näillä tiedoilla:

Emilia 08.07.08 rv 40+1 3650g 50,5cm klo 04:22

Sofia   11.06.11 rv 39+1 3578g 49,5cm klo 05:02 

Kilpailu on käynnissä 10.08.2015 saakka ja palkinto lähtee pikemmiten jakautumisen jälkeen! ;)

Raskausviikko 37 (viikosta 36+0 viikkoon 36+6)

Lapsi jatkaa kasvamistaan, ja kerää ravintoa synnytystä varten. Nyt istukka painaa noin seitsemäsosan lapsen painosta. Raskauden alussahan istukka oli pitkään painavampi kuin lapsi. Nyt lapsen painosta viisitoista prosenttia on rasvakerrosta. Lapsen verisuonet ovat lähellä lapsen ihon pintaa, minkä takia iho näyttää vaaleanpunaiselta. Myös ruoansulatusjärjestelmä kehittyy edelleen, ja jatkaa kehittymistään aina siihen asti kun lapsi on noin kolmesta neljään vuotta vanha.

Vielä viikko niin pikku Yrjö saisi syntyä ihan koska ja milloin vain! Tuntuu aika jännittävälle, vaikka raskaus on jo niin nähty ja koettu! Välillä ajatusteni huonossa seurassa tulee silti kysymyksiä: "nytkö se tulee" "oikeesti, tuleeko meille vauva?" "saako tän vielä peruuttaa tai saanko muutaman extra viikon" ? Silti olen vahvasti sitä mieltä että pariviikkoa niin hän on tervetullut! Olemme valmiita. <3

Viimeinen lääkärineuvola 35+4

Tänään oli tämän raskauden viimeinen lääkärineuvola ja se oli oikeestaan samaan aikaan helpottava mutta myös niin turhauttava käynti.
Yrjö oli kääntynyt raivotarjontaan, joka tarkastettiin pienellä gynekologisella ultralla. Hassua oli, että ruudusta joutui ihan siristämään että hänen päänsä erottui. Mitään mittoja siis ei saatu, eikä muutakaan tähteellistä katottu.
Lääkäri halusi kuulla mietteitä myös tulevasta synnytyksestä ja vuodatin pelkoa syöksysynnytyksestä, jonka kävin läpi Sofian synnytyksessä: synnytyksen kesto oli vajaa kaksi tuntia ensimmäisestä supistuksesta. Ensin lääkäri kuunteli huoltani siitä, jos en tajuakkaan synnytyksen käynnistäneen ja en kerkeä sairaalaan kun pitää ottaa jo koppia! Nykyään ei tarvi kiirehtiä sairaalaan vaikka vedet menisi ja vauva ei olisi kiinni! Sofian aikana tarvitsi eli olin jo synnytyksen virallisesti käynnistyessä sairaalassa vuodelevossa.
Lääkäri puhui että pääsisin hyvin todennäköisesti äitiyspoliklinikalle ja saisin pelkokäynnistyksen rv38+, mutta jo iltapäivällä hän soitti uutiset ja söi sanansa.
Synnytystä ei voi suunnitella ja vauva tulee kun on valmis oli sanonut Tyksin äitiyspolinlääkäri.
Okei, perus faktoja mitkä tyhmäkin tietää.
Äitiyspolinlääkäri oli käskenyt välittää terveiset että rv37+ ei kannata suunnitella lähtöä pois Turun sisältä, koska riski syöksysynnytykseen on! Eli tässä nyt enää vain odotellaan ja odotellaan. Synnytys voi käynnistyä vaikka tänään tai vasta kuudenviikon kuluttua.
Pitkiä päiviä ja viikkoja siis edessä. Mitään merkkejä ei kumminkaan ole lähestyvästä synnytyksestä, mutta niinhän se Sofiakin neljä vuotta sitten tuli ihan puskista - varoittamatta mitään.
Seuraava neuvola on sitten kahdenviikon kuluttua 37+ ja toivonmukaan se olisi viimeinen!

raskausviikko 36 (viikosta 35+0 viikkoon 35+6)

Suloääntäsi kuuntelen. Lapsestasi on ihanaa kuulla sinun lukevan tai laulavan. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että vastasyntyneet pitävät eniten juuri oman äitinsä äänestä. On myös havaittu, että vastasyntyneet kuuntelevat mieluummin laulua, jota ovat kuulleet jo kohdussa ollessaan toistuvasti. Ei ole liian myöhäistä aloittaa: soita määrättyyn aikaan joka päivä lempimusiikkiasi tai laula lempilaulusi, tai lue lapsellesi tarina. Hän alkaa pitää yhteisestä ja tärkeästä hetkestänne, olipa hän kohdussasi tai sylissäsi.

Ihmeellinen, muotoutuva kallo. Lapsesi pää on erityisesti suunniteltu kulkemaan kapean kohdunkaulan läpi. Syntymättömän lapsen kallon luut eivät vielä ole kiinnittyneet toisiinsa, joten ne antavat hieman periksi ja painuvat limittäin jotta synnytyskanavan puristus ei vahingoita häntä tai sinua. Kallon luut luutuvat yhteen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Missä mitoissa? Pienokaisesi painaa tällä viikolla hieman yli 2,5 kg ja hän on lähes 50 cm pitkä. 

Me saatiin Yrjölle uusi sänky! Oon niin mielissäni. Se on kaunis valkoinen kehto, jossa mm. Yrjön isä on vauvana nukkunut! Laitoin kehdon Yrjölle valmiiksi ja nyt en millää malttaisi odottaa että hän saapuu sinne nukkumaan. Se teki meidän makuuhuoneesta muutenkin raikkaamman ja kevyemmän oloisen, kun raskas pinnasänky. Kehdossa on äitiyspakkauksen lakanat, vaikka ne ei kuvassa pääse oikeuteen. Päiväpeittona toimii Polarn O. Pyretin vauvapeitto ja lisäksi koristeina on Barbababa vauvalelu sekä h&m:n pieni pöllöhelistin. Reunalla on pikku piia merkkinen oranssinruskea mehiläiskuvioinen laitasuoja. Patjaksi sain leikeltyä tuonne äitiyspakkauksen mukana tulleen vaahtomuovipatjan ja se oli kuin sinne tehty. Mielestäni sängystä tuli todella nätti! 

Kotiutumisvaatteet tuottaa mielenvaivaa vieläkin! Vaihtoehtoja on ihan liikaa ja se on todella ahdistavaa! Okei, niitä ihan pienempiä ei paljon ole eli pitäisi toivoa ettei Yrjö ihan sintti olisi. Meillä on viisi - vain viisi alle 50cm bodyä ja mistään en löydä mieluisia lisää. Tosin perusvalkoisetkin kelpaisi paremmin kuin hyvin, mutta kirpparin tarjonta on puklun kirjavia valkoisia bodeja useammalla eurolla. Haluaisin kumminkin, että meidän vaatteet on puhtaat ja siistit! Osataan varmasti ne itsekkin ne sotkea. Sairaalakassin on tällä hetkellä päätymässä iso kasa vaatteita, jos en saa päätöstä tehtyä. Housuja on tällä hetkellä neljät, jotka kamppailevat keskenään ja oikeestaan ongelmaa ei olisi, jos saisin päätettyä the housut. Tässä on nämä vaatteet, jotka kamppailee tittelistä "the kotiintulovaatteet". Lisäksi kassiin päätyy kasa sukkia, tumppuja ja pipoja sekä paksumpi Lundmyr of swedenin jumpsuit. 

Miksi nyt olen puhunut pikkumiehestä nimellä Yrjö, johtuu siitä että käytiin taas mahdollisia nimiä läpi tälle pojalle ja hänen isänsä ehdotti muunmuassa Yrjöä, Aadolfia ja Allania. Yrjön otin käyttöön, koska noista se oli ehdottomasti paras. Yrjöhän on perussuomalainen miehen nimi, joka itseasiassa tarkoittaa maanviljelijää! Mutta saattaa meillä silti olla pojalle se oma nättikin nimi jemmassa ;)

Palataan asiaan taas ensiviikolla, kun on loppuraskauden lääkärintarkastus ja selviää vieläkö Yrjö makoilee perätilassa ja tuleeko lähete TYKSin puolelle synnytystapa arviolle!

pe-perjantai

verikokeita, pissaa, verenpainetta ja ei raskausmyrkytystä.
Iloisia ja tiedettyjä uutisia. Ja taas saa odotella sitä, että ehkä me joskus saadaan tuo vauva.
Alapaine oli edelleen vähän koholla, mutta paino ei ollut noussut vuorokaudessa (ylläri) ja pitkän pissan sticksaus oli puhdas. Meinasi, että alapaineessa alkaa näkyä se raskauden kuormitus kropalle.
Hyviä uutisia silti viikonloppuun.

Mitä teidän viikonloppu pitää sisällä? itsehän ajattelin "rentoutua"!

Neuvolassa.

Taas haettiin neuvolasta pissapurkki ja alkavan raskausmyrkytyksen diagnoosi. Tosin tällä kertaa en ota stressiä siitä, koska viimeksikin kontrollissa kaikki oli ok. Kuhan nyt pois suljemme sen uudestaan, koska neuvolan täti jää lomalle.

Viralliset viikot 34+4

pissa ++ 
verenpaine 125/98
turvotus ++ 
painonnousu 0,300g/vko
vauvanliikkeet ++
tarjonta pt
syke 130
sf mitta 34

Lääkärineuvola on ensiviikon torstaina 35+4, että saadaan lähete tyksiin kun (tai jos) vauva on perätilassa. Seuraava neuvola on puolestaan 37+4 seuraavan kerran! IIK! silloin saatta olla jo synnytys käsillä! Pelottavaa, mutta totta.. pian meillä on vauva :)

raskausviikko 35 (viikosta 34+0 viikkoon 34+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 32 viikkoa vanha. Se ei enää kellu lapsivedessä vaan lepäilee kohdussa. Silmät avautuvat kun sikiö on hereillä ja sulkeutuvat kun se nukkuu. Vauvan silmien väri on tavallisesti sininen, riippumatta siitä, mikä tulee olemaan niiden lopullinen väri, koska silmien pigmentointi ei ole vielä valmis. Silmien värin kehittyminen vaatii, että silmä altistuu valolle. Vasta kun lapsi lähestyy toista ikävuottaan, on silmien väri yleensä kehittynyt lopulliseksi.Sormien kynnet ovat nyt niin pitkät, että sikiö voi raapia itseään.

Kuukausi, puolitoista tai kaksi. No, itsehän en usko että tämä vauva menee yliajalle! Toiveajattelua? Aika menee niin hitaasti ja päivät on pitkiä vaikka nukkuisi kokopäivän nyt kun tytöt ovat isällään! Välillä jopa ärsyttää miten hitaasti aika voi välillä kulua ja tekemisen puute vaivaa. Tympii tämä yksitoikkoinen arki, joka noudattaa kaavaa ole hereillä ja syö! keskustele aktiivisesti facebookin erinnäisissä ryhmissä ja eti jos sielä olisi vaikka riidanpoikanen, josta saisit draamaa elämääsi. Surullista, mutta niin totta! Kaipaan jo nyt niin paljon tyttöjä kotiin, että arjessa olisi oikeasti helpompi pysyä kiinni! Ja samalla olen onnellinen, että tämä tylsä arki vaihtuu pian vauva arjeksi. Syksy tuo paljon uutta tähän taloon ja loppuu tämä rötvääminen.

Loppuviikolla sain inspiraation alkaa pestä vauvan vaatteita, asusteita, harsoja ja leluja, joten urakka on aikalailla pian ohi. Pesua odottaa enää muutama lakana ja osa 62 senttisistä vaatteista (kuvassa puhtaat vaatteet). Vaatehulluus vaivaa, vaikka moni on sitä mieltä että meidän pikkumiehellä on ihan tarpeeksi päällepantavaa ekoille kuukausille.  Ostin isyyspakkaukseen muka sinisen kalapyyhkeen pyllypyyhkeeksi. Nauratti, kun paketin avasi ja sieltä kuoriuti vaaleanpunapalloinen kalapyyhe, mutta eikö joka pojalla vähä vaaleanpunaista tarvi olla? Kuten esim vaaleanpunapohjainen barbapaavo tuttinauha! Miten kahden tytön jälkeen osaa ihan kokonaan vaaleanpunaisesta luopua? No ei mitenkään.

Kaikki alkaa siis olla valmiina vauvaa varten. Isoja pieniä pakollisia hygienia ostoksia on enää jäljellä ja sänkyyn haaveilevani mobile odottaa vielä kaupan (tai kirpputorin) hyllyllä. Juuri päivittelin ostoslistaa, eikä se enää niin hirveän isolta näyttänyt vaan toisaalta surullisen lyhyeltä! Mitä meidän ostoslistalta puuttuu on: Deetipat & nenäfriida (apteekkiostokset) , pumpulilaput & puikot, babyoil & perusvoide & talkki, paketti vaippoja, muutamakorvike, rintakumit & liivinsuojat, pulloharja ja kylpyamme. Kaikki pakollinen tai ei niin pakollinen meidän lipaston laatikoista löytyy. Lelujakin kasasin mukavan kasan kirpputorilta viimeviikolla. Kyllä tässä aikamoinen vauvakuume alkaakin jo olla eikä enää pelkkä mahan silittäminen tunnu niin ihanalta, koska tietää että pian sen saa pusuteltavaksi syliin. Elokuu voisi tulla lujaa vauhtia, mutta joku hidastelee nyt ja lujaa ajankulkua. Seuraavaksi voisi alkaa vaikka ihan ässille, jos se yhtään nopeuttaisi vauvan ulossaantia. Paitsi meillä on pieni diili tai äidillä pieni pyyntö: Vasta 3.8 saa aikaisintaan syntyä, mutta koska karma on paska ja vauvoilla yleensä omatahto niin pieni pelko on perseessä että hän tulee juuri sillä viikolla kun tytöt on täälä! Ja hyvin huonolla tuurilla joudun synnyttämään yksin! Mutta ajatustuntuu silti niin mahdottomalta, että ehkäpä hyvinkin pääsemme elokuuhun tai pahimmassa tapauksessa syyskuuhun. 

Terveiset TYKSistä

Jouduin taas eileen oman mielenrauhani takia vierailla SVO:lla (7.7.15) tarkastamassa, että tuo poika joka liikkuu hyvin tai hyvin huonosti on kunnossa. Viimepäivät on olleet niitä jälkimmäisiä päiviä.
Pääsin kumminkin samantien käyrille, joissa alkoi tuttu hyvä rytminen syke pomppimaan ruudulle eikä sen jälkeen mennyt kauaa kun alkoi mahdoton möngerrys mahassa. Käyrillä istuin sen perus n. 20-30 minuuttia, jonka jälkeen tapasin lääkärin. Lääkäri ultraili poikaa hyvin tarkkaa ja kauan, koska hän ei pysynyt aloillaan. Pieni häpeän tunne oli rinnassa, vaikka lääkäri sanoi: "kun huolettaa silloin tullaan näytille". Mahassa oli kaikki hyvin tai suurinpiirtein hyvin nimittäin tämä pieni ihme oli taas kiepsauttanut itsensä perätilaan ja pyllytarjonta ei tällä kertaa riittänyt vaan nyt oltiin jalkatarjonnassa! En voi käsittää miksi hän ei käänny raivotarjontaan, koska tytöt on ollut alusta asti raivotarjonnassa aina loppuun asti. Tilaa hänellä on kumminkin vielä kääntyä ja vasta viikolla 37 otetaan tarkempaan seurantaan, jos vauva on edelleen perätilassa. Tällä hetkellä hänellä on sielä hyvin tilaa ja lapsivettä on normaalisti. Paino oli palannut takaisin keskikäyrille ja painoarvio oli tällä hetkellä n. 2110g eli kahdenkilon rajapyykki ylitetty! Ei oo enää niin suurta huolta, kun kuukausi takaperin kun pienen painoarvio oli alakäyrällä. Hänellä siis on valtakunnassansa kaikki hyvin ja vielä kun hän kääntyisi oikeinpäin niin äitikin olisi tyytyväinen!

Kumminkin sektioon joutumis pelko on nostattanut päätään taas eilisestä lähtien, koska olin kuvitellut että meidän poika on raivotarjonnassa kuten neuvolassa veikattiin sekä liikkeitä on navan yläpuolella tuntunut.
Pyllytarjonnassa olisi mahdollisuus synnyttää mutta siihen en ole valmis, koska edellisestä synnytyksestä on neljä vuotta. Perätilasynnytyksen pitäisi edetä nopeasti ja äidin pitäisi olla voimissaan koska ponnistusvaihe ei saa venyä liian pitkäksi. Ulkokäännytys ei ole meidän kohdalla ratkaisu, koska olen kuullut kuinka kivulias toimenpide se on!! Eikä se takaa raivotarjontaa. Uskon että vauvalla on syy siihen, jos ei raivotarjontaan käänny eikä sitä lääkärit tai kätilöt korjaa ulkoa käsin.
Vaihtoehtona meillä on mahdollisen perätilanvuosi vain elektiivinen sektio.
Sektio on kumminkin yleensä turvallinen vaihtoehto, jos siihen päädytään.
En ymmärrä niitä naisia, jotka suoraan sanoen puhuu itsellensä synnytyspelon sektion, koska mulle se olisi taas painajainen. Leikkauksen jälkeen komplikaatiot ovat kumminkin yleisempiä, kuin alatiesynnytyksen: kohdun repeäminen, verenvuodot, kohtutulehdus, veritulpat ja lisäksi haava voi tulehtua. Sektiosta parantuminen on hitaampaa verrattuna alatiesynnytykseen mm. sen takia että alkuun ei saa nostella mitään omaa vauvaa painavampaa viikkoihin(?) ja liikkeelle lähtö tapahtuu hitaammin haavan vuoksi.
Onneksi tai epäonneksi meillä on myös ystävä google, josta luin tästä aiheesta itkua pidätellen. Löysin myös muutaman videon elektiivisestä sektiosta, mutta sitä ei olisi kannattanut tehdä! Katseleminen ei ollut kivaa ja videot eivät olleet kauniita.
Nyt vain pitää toivoa, että hän tajuaisi itse kääntyä ja asettua lähtökuoppiin pääedellä ennenkuin synnytys käynnistyy.
Siihen menee vielä kumminkin tovi jos toinen, koska sisäsuu oli täysin kiinni vielä ja ainakin sen 3cm pitkä ja ulkosuutakin oli jäljellä.
Toisaalta harmittaa, koska tuntuu siltä että tämä raskaus on jo niin nähty! No, jos nyt vielä muutama viikko.

Raskausviikko 34 (viikosta 33+0 viikkoon 33+6)

Pudotus. Jos lapsesi on poika, hänen kiveksensä laskeutuvat nyt vatsaontelosta kivespusseihin. Joskus käy niin, että kivekset (tai toinen niistä) eivät ole laskeutuneet ennen syntymää. Tässä tapauksessa vauvan kivekset laskeutuvat luultavasti ensimmäisen ikävuoden aikana. Jos vauvasi kivespussit näyttävät suurilta heti syntymän jälkeen, älä huolestu: turvotus johtuu ylimääräisestä nesteestä ja häviää noin viikossa.

Täynnä. Lapsesi liikkuu yhä epäsäännöllisemmin, enimmäkseen tilan puutteen vuoksi. Sinusta saattaa vaikuttaa siltä ettei hän ole vielä asettunut paikoilleen, sillä nyt hän on niin suuri (noin 2 kg ja 46 cm) että tunnet pienetkin liikkeet selvästi. Koska lapsesi on nyt aivan kohdun seinässä kiinni, saatat jo pystyä hyvin tunnistamaan, mitkä ruumiinosat tuntuvat ihosi alla (käsi? jalka? kyynärpää?).

Sininen hetki. "Arvaa, minkä väriset silmät minulla nyt on?" Lopullisesta silmien väristä riippumatta lapsesi silmät ovat nyt siniset. Iiriksen pigmentti kehittyy lopullisesti vasta sitten, kun lapsen silmät ovat altistuneet valolle muutaman viikon ajan. Hänen lopullinen silmien värinsä saattaa tulla esiin vasta vuosien päästä.

Hikoilen kun possu - liikun kuin kilpikonna - ulkoisesti kuin norsu ja tanner tömisee kun siirryn paikasta toiseen. Kyljenkääntäminen sängyssä on kuin olisi maratonin juossut. Harva asento on hyvä tai kun se hyvä asento löytyy niin on pakko nousta. Raskauden hehku? Sitä ei ole. Onneksi parin(-kolmen)viikon päästä vauva saa syntyä ihan koska vaan. Tässä kohtaa toivon, että legenda: "pojat syntyy aikaisemmin kuin tytöt" pitää paikkansa, ettei tarvi mennä lähelle tai yli lasketunajan. Olen malttamaton, kärsivällisyys on koetuksella ja olo on aika kyllästynyt tähän raskaana olemiseen. Mielessä nauran kaikille, jotka sanoo: NAUTI NYT! PIAN SE ON OHI JA JÄÄT KAIPAAMAAN SITÄ MAHAA! RASKAUTTA. Voin uskotella teille ja itselleni että paskaa - en tosiaan jää! Paitsi ehkä pieniä potkuja, jotka on maailman paras herätys, mutta toisaalta herääminen oman lapsen vierestä on vielä parempaa joten! Olen päättänyt, että en tule ikävöimään tätä raskausaikaa ja jos tulen niin mua saa lyödä! 

Raskausviikko 33 (viikosta 32+0 viikkoon 32+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 30 viikkoa vanha. Sen vartalo ei enää kasva entisellä vauhdilla, mutta aivot kyllä. Kun uusia aivopoimuja muodostuu, pääkallon koko ja päänympärys kasvavat. Hermoyhteyksien lukumäärä aivoissa lisääntyy valtavasti! Hiukset paksuuntuvat ja nyt ovat sekä varpaiden että sormien kynnet valmiit. Untuvakarvoitus peittää yhä pienempää osaa kehosta ja sekä kulmakarvat että silmäripset pidentyvät. Nyt sikiöllä on niin vähän tilaa kohdussa, että sen on koukistettava jalkansa asentoon, jota kutsutaan sikiöasennoksi.Sikiölle muodostuu koko ajan enemmän rasvaa ihon alle ja se alkaa saada vastasyntyneen pullean ulkonäön. 

Eileen oli 55 päivää laskettuun aikaan. Hetken mietin, että se on pieni ikuisuus koska aloitin vahingossa äitiysloman jo perjantaina 26.6(15) varhennettuna! Luulin pääseväni paremmille rahoille, mutta hups! Olin laskenut väärin ja tyhmyydestä sakotetaan nyt. Mutta ihana ajatella näin: olen äitiyslomalla ja pian meille syntyy vauva! Ylihuomenna on heinäkuu ja sen jälkeen voi puhua että ensikuussa perheemme kasvaa. Yritän hirveästi nauttia näistä viimeisistä päivistä ja etenkin nauttia vielä siitä kun on vain minä & tytöt ( ja tietysti tuo mies) ! Malttamattomana kumminkin haluaisin, että nämä päivät kuluisi vähän nopeampaa ja elokuu tulisi vauhdikkaammin! Ne päivät eli puolet kuukaukaudesta, kun tytöt ovat isällään on pitkiä ja tylsiä. Vielä ei kannata aivan aloittaa edes vaatteiden pesua tai pedata sänkyä, koska ne turhaa ehtii keräämään pölyä. Päivät on siis toisinaan erittäin pitkiä ja pitkäveteisiä, koska mulla on liikaa aikaa miettiä asioita. Ihan tyhmää.

Eileen mälläilin taas kun tekemisen puute iski niin vaatetusta vauvalle, joissa kotiudumme sairaalasta sitten. Liikaa ihania housua ja bodeja, joista valita! Tällä hetkellä kotiintulovaatetus näyttää kumminkin tälläiseltä. Vaihtoehtona on myös vihreät bambihousut tai keltaiset voimamieshousut. Kaikki housut on tehnyt ja suunnitellut: Leena Renko. Vaikka on varmaa, ettei pienimies voi muuttua prinsessaksi niin tämä harmaa setti on lähimpänä unisex, jos joku olisi kähveltänyt meidän pippelin. Oikeesti jos niin kävisi sydämeni varmaan itkisi verta ja joutuisin pistämään Petterin mekko ostoksille. Eli sairaalaan lähtee: mursu unirätti, tutti, harmaa olio pipo, valkoinen body, harmaat housut, valko-harmaat sukat, jumpsuit ja peitto. Lisäksi odottelen postissa toukkapussia, jonka pakkaan matkaan mukaan jos käy niin ettei polikliininen synnytys toteudu ja jäämme osastolle nukkumaan alkuun. Muuten aion hyödyntää sairaalan vaatteita, koska enhän halua heti tulla kotiin pyykkäämään kotiuduttuamme! Luulen, että silloin on ihan muut tekemiset mielessä. 

Seuraavaksi pitää jatkaa projektia vauvan oma nurkkaus, joka huutaa tyhjyyttään ja on ihan kesken! Ideoita voi laittaa kommentti boksiin, koska oma pää on tyhjä! Jotain tuolle seinälle pitäisi keksiä, mutta mitä? 

Näihin tunnelmiin mukavia ( ja lämpimiä) kesäkuun viimeisiä päiviä! 

raskausmyrkytys peruutettu!

Verikokeita, verenpainetta ja pissaa mutta ei raskausmyrkytystä! Oon aivan super onnellinen niin mielettömän onnellinen. Lisäksi kätilökokeili vauvaa käsikopelolla ja vauva on kasvanut sekä raivotarjonnassa ja pää alkaa lähentymään lähtökuoppia! Pian ei tarvi pelätä enää, että tämä poika keikkaisi istumaan.
Neuvolantäti kielsi olla stressaamatta ja nauttia loppuraskaudesta!

Mikä oli?

Tänään taas yksi neuvolakäynti takana ja ylihuomenna toinen edessä, koska neuvolan täti epäili pre-eklampsiaa eli raskausmyrkytystä.
Hassua, koska yleensä raskausmyrkytyksen suurin riski on ensimmäinen raskaus tai jos raskauksien välillä on pitkä aika. Mun kohdalla ei täyty kumpikaan, koska neljä vuotta ei mielestäni ole paljon.
Mitä sielä neuvolassa sitten oli huolenaiheita?

Pissa ++
Verenpaine 143/88
Painonnousu +1,5kg/vko
Turvotus + 

Lisäksi jokailtainen päänsärky ja silmien "puutuminen" niin siinähän se on.
Hoitosuunnitelma tulevalle puolelletoista vuorokaudelle on: paljon vettä ja lepoa. Vauvalla kumminkin tuntuu olevan kaikki hyvin! Hän liikkuu ja sykkeet oli hyvät sekä tasaiset. Enää sopii vain toivoa, että oma olo pysyy kurissa että pikkuinen saa paljon lisäviikkoja kohdussa ja omavointi ei huononisi. Onneksi ollaan voiton puolella, kun viikkoja on 32 (31+2)!

Nyt on varmaan ihan pakko alkaa pikkuhiljaa laittamaan paikkoja siihen kuntoon, että se vauva tosiaan voi tulla tänne meidän luokse! Koska jos tämä myrkytys etenee niin silloin mennään enää päiväkerralla eteenpäin. Teen sen virheen, että sorrun googlettelemaan vaikka mun tilanteessa se asia on kaikista pahin.

Raskausviikko 32 (viikosta 31+0 viikkoon 31+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 29 viikkoa vanha. Se harjoittelee uutterasti nielemistä, ja pissaa puolisen litraa joka päivä. Kuulostaa vähemmän hygieeniseltä, mutta lapsivesi uusiutuu joka kolmas tunti. Kun sikiö nielee lapsivettä, suolisto täyttyy sikiön ensimmäisellä ulosteella, mekoniumilla, jota kutsutaan myös lapsenpihkaksi. Useimmilla ensimmäinen uloste tulee muutaman tunnin kuluttua syntymästä.Sikiö reagoi, jos voimakas valo paistaa ohuemmaksi käyvän kohdunseinämän läpi. Joskus sikiö voi kurkottautua valonlähdettä kohti ja yrittää seurata sitä silmillään. Sikiöllä on nyt usein hikka. Voit tuntea sen pienet, rytmiset liikkeet. Hikka ei ole sikiölle suurikaan vaiva, vaan auttaa keuhkoja valmistautumaan hengitykseen. Kun sikiö nikottelee, pallea puristuu kasaan ja keuhkotilavuus kasvaa. Sikiön hikkaamista seuraavat usein sen hengitysharjoitukset.

Taas on yksiviikko takana, mutta tämä aika tuntuu pysyvän paikallaan. Vasta 31+0 ! Yhdeksän viikkoa laskettuun aikaan ja ajatus siitä että meidän poika tulisi hyvissä ajoin alkaa kadota. Ennemmin tyydyn ajatukseen, että syyskuulle menee! Sinne on vielä tosi pitkä aika tai ainakin siltä tuntuu. Väsymys on palannut meille! Voisin nukkua vuorokauden ympäri eikä sekään riitä. Sen lisäksi nään mitä kummallisimpia unia vauvasta ja vauva arjesta. Viime yönä unohtelin vauvaa mm. hissiin ja kauppaan. Korvikkeena käytin vauvalle kermaa. Ehkä tää on sisäistä kasvatusta, että meille tulee ihan oikeasti vauva.

Kun kerroin haaveilevani vauvan riippukehdosta niin nyt se on meillä! Ja se on aivan ihana. Tosin sen paikka on vielä hakusessa, koska se oli niin valtavan iso ja meidän asunto pieni. Yksi asia taas vähemmän ostoslistalla, joka tuntuu onneksi enää pian kasaantuvan vain pienistä jutuista. Kaikki iso alkaa olla haalittuna. Isoimmat ja välttämättömimmät ostokset on patja pinnasänkyyn ja laitasuoja. Tosin nämäkään ostokset ei ole prioriteetti listalla kohdassa yksi, koska meidän pikku-ukko tulee nukkumaan ensimmäisen tai ensimmäiset kuukaudet äitiyspakkauslaatikossa. Eli mitä listalle jää pakko ostaa vielä on hygieniatuotteita ja kylpyamme. Sen lisäksi turhakkeena, mutta pakollisena on muutamat lelut, kuten mobile sänkyyn ja vaunuihin/kaukaloon jotain katseltavaa. Sen jälkeen olisi melkein enää tavaroiden paikalle asentelua ja pyykinpesua. Oon maailman laiskin alottamaan sen homman, vaikka kuinka ihana olisi tuota minipyykkiä hypistellä. Ehkä mä tästä vielä joku päivä otan ja innostun sekä saan kaikenlaitettua siihen kuntoon, että viimeinen tehtävä on hakea vauva kotiin. :,,)

Raskausviikko 31 (viikosta 30+0 viikkoon 30+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 28 viikkoa vanha. Aivojen pintakerroksen aivopoimut kehittyvät. Tutkijoiden mielestä älykkyys on lähtöisin tästä uloimmasta aivokerroksesta. Poimuttuneessa pintakerroksessa aivosolujen määrä maksimoituu, kun sen pinta-ala kasvaa. Sikiön aivot kontrolloivat rytmisiä hengitysharjoituksia ja sikiö säätelee itse lämpötilaansa! Untuvakarvoitus alkaa hävitä, mutta säilyy pisimpään selässä ja olkapäillä. Sikiöllä on nyt kunnon hiukset päässä. Ihonalainen rasvakerros paksuuntuu ja silottaa ihon. Rasva eristää ja toimii energianlähteenä.Sikiö liikkuu niin paljon kuin mahdollista rajoittuneessa tilassa. Se potkii jaloillaan ja jyskyttää käsillään. Jotkut sikiöt alkavat nyt kääntää itseään pää alaspäin. Tämän huomaat kun sikiö potkii ja jyskii palleaan ja kylkiluihin ja pää painuu kohti lantionpohjaa.

Nyt ollaan sitten virallisesti ylitetty 30 rajapyykki! Olo on vaihtelevasti hyvä ja hyvin huono. Potkut tekee toisinaan kipeää ja toisinaan surettaa, kun hän on niin hyvin hiljainen. Mikä on parasta? Ensimmäiseen kertaan ehkä 20 viikkoon (kyllä, luit oikeen) vatsa toimii! Aivan mahtava fiilis! Tiedä sitten mistä se johtuu, mutta en valita.. Koska pöhötteneisys katoaa sen myötä hetkellisesti! Tunteet on hyvin pinnalla, koska juuri kun alat sisäistämään raskautta se alkaa olla jo loppu suoralla! Kaksi kuukautta ja ollaan niin lähellä H-hetkeä tai pidemme jo pientä poikaa sylissämme! Ihan hullua! mahdotonta! minne tämä aika katosi? Nyt pitää nauttia, vaikka aina se ei sitä ole! Pian tämä on ohi ja palkinto häämöttää! 

Loppuun haluan jakaa teille maailman parhaan jäätelö reseptin! Tytötkin totesi, että edes kaupasta ei saa yhtä hyvää jäätelöä mitä äiti tekee! Ja siihenhän iski himo. 

"ÄITYLIT" JÄÄTELÖ

pohja: 5dl floora vispiä & 1 prk kondensoitua maitoa.

täyte: mitä ikinä keksitkään! Meillä tytöt tykkäsi kinuskikastikkeesta & kinderbuenosta ja nyt lähti testiin suklaakastike & vaahtokarkit! 

petollisen hyvää! 

Kasvukontrolli

Tänään oli ensimmäinen ja viimeinen kasvukontrolli.
Käynti oli lyhyt ja ytimekäs sekä taas mentiin sormia napsauttamalla turkulaisittain.
Maha paljaaksi - syke - istukanvirtaukset - reisiluun, vatsan ja päänmittaus - maha piiloon - korttiin merkintä käytöstä ja kiitos hei.
Vähän yritin saada kontaktia lääkäriin, mutta olo jäi epävarmaksi. Tunne, että joku on pielessä tuli reisiluun mittauksen yhteydessä. Mittoja otettiin useampi ja syy löytyi siitä, että vauva on pieni.
Pieni, muttei liian pieni totesi lääkäri. Vastaa viikkoa n. 28 ja viikkoja on 30 sanoi lääkäri kätilölle ikään kuin varmistellen, että hän on oikeassa ja kätilö nyökkäsi.
Aloin heti kyselemään, että mistä johtuu mahdollisesti kasvu alakäyrällä? Lääkäri vastasi ympäri pyöreästi: "no perätilassa olevat vauvat on aina pienempiä" "Sullahan on kaksi tyttöä ja sähän varman tiedät kumpi tämä on". Kysyvästi katsoin lääkäriä ja hän totesi kiireisesti, että tämä on nyt tässä ja jatketaan normaalin neuvolaseurannan mukaan. KYMMENEN MINUUTTIA ja se oli siinä.
Olo jäi tosi epävarmaksi ja hylätyksi. Mielessä pyöri ahdistus: pieni vauva? miksi? toimiiko se istukka kuten lääkäri väitti? miksei kontrolloida? perätila? ja google ei oo aina niin mukava kun alkaa googlettelemaan syitä ja seurauksia.
Pelkään, että jokin menee vielä pieleen! En tiedä miksi, mutta tunne on jatkuva. Stressitöntä raskautta ei tässä kohtaa ole ollut vaan kokoajan joku painaa mieltä.
Ehkä soitan huomenna neuvolaan ja yritän kasata näitä fiiliksiä, että voin hetken rentoutua! Kauhea stressi ja tämä hälinä ympärillä ahdistaa! Kumpa viimeiset viikot menisi hyvin, että saan pian terveen pienen pojan syliini ja tämä stressillinen odotusaika on ohi!

raskausviikko 30 (viikosta 29+0 viikkoon 29+6)

Tämän viikon alussa sikiö on 27 viikkoa vanha. Tutkimukset osoittavat, että jos äiti rentoutuu kuuntelemalla rauhallista musiikkia, myös sikiön liikkeet ja sydämensyke rauhoittuvat. Kun se on tottunut tähän musiikkiin, rauhoittuu se kerta kerralta nopeammin. Tämä on merkki siitä, että lapselle on kehittynyt muisti ja se voi tunnistaa aiemmin kuulemansa musiikin. Lapsen pää on nyt lähes oikeassa koossa suhteessa kehoon.

Ihan käsittämätöntä! Nyt starttaa toivonmukaan viimeiset kymmenykset eli se kolmekymmentä. Kumminkin kokoajan on pieni kutina ollut, että ei kai me nyt yli lasketulle ajalle mennä? Ei kai mitenkään, koska mulla on kaksi teoriaa siitä milloin tämä voisi syntyä, jos isosiskoihinsa tulee. Ensimmäinen teoria on: 15.08.15 (koska siskot 08.07.08 & 11.06.11) tai sitten tiputellaan viikkoja: E syntyi 40+1 S syntyi 39+1, joten voisi olla mahdollista että tämä syntyy 38+1. On myös mahdollista, että hän etsii ihan oman syntymäpäivän ja viikot, joita ei voi siskoihin yhdistää. Silti tuntuu hassulta, että se h-hetki lähenee kokoajan ja tuntuu että mikään ei ole valmis! 

Tänään mietin tätä raskautta: Helppo vai vaikea? Toisaalta olen päässyt tosi helpolla, koska mitään erittäin vaikeita asioita ei ole ollut. Kaikki nämä vaivat menee kultaisen keskitien piiriin: huonot yöt, harjoitussupistukset, levottomat jalat, suuri painonnousu, kömpelyys ja erinnäiset liitos ja löystymiskivut. Huonomminkin voisi olla. Suhteessa tämä on ollut helppo raskaus, joka on mennyt kuin hidastetussa mustavalko elokuvassa. Toisaalta surullista, että tää on pian ohi tai sitten se peilaa sitä etten voi uskoa että pian tämä tosiaan on ohi. Se pieni vauva tuntuu niin vieraalle vielä, vaikka rakastan häntä jo nyt ihan liian paljon ja pelkään hänen puolestaan. Pelot, jotka on niin normaaleja loppuraskaudessa ovat päässäni monta kertaa päivässä. Menetys - mitä, jos käy jotain pahaa? mitä, jos hän ei selviä maailmaan elossa? Mitä, jos en tunne hänen hätäänsä mahassa! Onneksi loppuviikosta on ultraääni, jolloin saan taas tietoa pienestä ja hänen voinnistaan sekä kasvustaan. Neljä yötä, vaikka taas tuntuu ikuisuudelta.

Raskaus niin ihanan kamalaa, mutta onneksi palkinto on jo nurkantakana.