maanantai 6. heinäkuuta 2015

Raskausviikko 34 (viikosta 33+0 viikkoon 33+6)

Pudotus. Jos lapsesi on poika, hänen kiveksensä laskeutuvat nyt vatsaontelosta kivespusseihin. Joskus käy niin, että kivekset (tai toinen niistä) eivät ole laskeutuneet ennen syntymää. Tässä tapauksessa vauvan kivekset laskeutuvat luultavasti ensimmäisen ikävuoden aikana. Jos vauvasi kivespussit näyttävät suurilta heti syntymän jälkeen, älä huolestu: turvotus johtuu ylimääräisestä nesteestä ja häviää noin viikossa.
Täynnä. Lapsesi liikkuu yhä epäsäännöllisemmin, enimmäkseen tilan puutteen vuoksi. Sinusta saattaa vaikuttaa siltä ettei hän ole vielä asettunut paikoilleen, sillä nyt hän on niin suuri (noin 2 kg ja 46 cm) että tunnet pienetkin liikkeet selvästi. Koska lapsesi on nyt aivan kohdun seinässä kiinni, saatat jo pystyä hyvin tunnistamaan, mitkä ruumiinosat tuntuvat ihosi alla (käsi? jalka? kyynärpää?).
Sininen hetki. "Arvaa, minkä väriset silmät minulla nyt on?" Lopullisesta silmien väristä riippumatta lapsesi silmät ovat nyt siniset. Iiriksen pigmentti kehittyy lopullisesti vasta sitten, kun lapsen silmät ovat altistuneet valolle muutaman viikon ajan. Hänen lopullinen silmien värinsä saattaa tulla esiin vasta vuosien päästä.

Hikoilen kun possu - liikun kuin kilpikonna - ulkoisesti kuin norsu ja tanner tömisee kun siirryn paikasta toiseen. Kyljenkääntäminen sängyssä on kuin olisi maratonin juossut. Harva asento on hyvä tai kun se hyvä asento löytyy niin on pakko nousta. Raskauden hehku? Sitä ei ole. Onneksi parin(-kolmen)viikon päästä vauva saa syntyä ihan koska vaan. Tässä kohtaa toivon, että legenda: "pojat syntyy aikaisemmin kuin tytöt" pitää paikkansa, ettei tarvi mennä lähelle tai yli lasketunajan. Olen malttamaton, kärsivällisyys on koetuksella ja olo on aika kyllästynyt tähän raskaana olemiseen. Mielessä nauran kaikille, jotka sanoo: NAUTI NYT! PIAN SE ON OHI JA JÄÄT KAIPAAMAAN SITÄ MAHAA! RASKAUTTA. Voin uskotella teille ja itselleni että paskaa - en tosiaan jää! Paitsi ehkä pieniä potkuja, jotka on maailman paras herätys, mutta toisaalta herääminen oman lapsen vierestä on vielä parempaa joten! Olen päättänyt, että en tule ikävöimään tätä raskausaikaa ja jos tulen niin mua saa lyödä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti